Tulokset paketoitu!

Lokakuussa 2014 päättyvän KESTI-hankkeen tulosvideo ja -raportit ovat valmistuneet.

Katso hankkeen tuloksista kertova video:

KESTI – Kestävää aluerakentamista Itämeren alueella

Katso tulosyhteenveto.

Matkoilta kirjoitettuun yhdistettyyn tulosraporttiin on koottu tieto uusista aluerakentamisen teknologioista ja menetelmistä Itämeren alueelta. Matkat suuntautuivat Malmööseen, Lundiin, Hampuriin, Kööpenhaminaan, Tallinnaan ja Pietariin ja niille osallistui asiantuntijoita eri puolelta Suomea.

Jokaisen matkakohteen oma raportti löytyy ”Benchmarking- ja kohteet” -valikon alta.

Eri maista kerättyä tietoa on analysoitu teemoittain ja eri muuttujista on tehty vertailu. Materiaalien avulla on mahdollista saada pintaa syvemmältä olevaa tietoa aluerakentamiskohteiden ratkaisuista Itämeren alueella.

Katso teemakohtaiset raportit:

Kohteiden vertailu osoitti mm., että Suomen kaupunkikehityskohteissa on alhaisempi aluetehokkuus ja pääkaupunkiseudun asuntojen neliöhinnat ovat korkeammat kuin KESTI-hankkeen vierailukohteissa ulkomailla.

Katso aluerakentamis- ja kaupunkiuudistuskohteiden vertailun yhteenveto sekä taulukot.

Hanketiimi haluaa kiittää lämpimästi kaikkia hankkeen toimintaan osallistuneita!

http://www.kestiverkosto.fi -osoite lakkaa toimimasta 12/2014 ja nämä sivut toimivat tämän jälkeen alkuperäisellä osoitteella https://kestavaaluerakentaminen.wordpress.com

Mainokset

Kestävää aluerakentamista yhteistyössä

Kokemusten ja tiedon vaihto kansainvälisistä aluerakentamiskohteista on antoisaa. Kaksivuotisen KESTI – Kestävää aluerakentamista Itämeren alueella -verkostohankkeen loppuseminaari pidettiin syykuussa Helsingissä. Seminaarissa kuultiin aihepiiriin liittyviä asiantuntijapuheenvuoroja ja hankkeen tuloksia. Katso tulosvideo.

Loppuseminaariin oli kutsuttu kaupunkien, kuntien, yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä muita aluerakentamista kiinnostuneita tahoja.

Seminaaritila rajattu

Seminaarin juontajana toimi Janne Antikainen MDI:sta. Kaupunkirakenteita tutkinut Antikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että tarvitaan selkeä kansallisen kehityksen iso kuva. ”Maakunnallisessa aluerakenteessa voisi olla 10 vahvaa kaupunkiseutua. 100 kuntaa riittäisi, kun puhutaan kehittämisestä. Lisäksi tarvitaan 1000 moottoria eli kiinnostavaa aluetta, jotka luovat kasvua. Seuraava hanke voisikin olla 1000 moottoria Suomeen. Seminaaripäivästä saamme varmasti ajatuksia siitä, mitä nämä 1000 moottoria voisivat olla.”, Antikainen haastoi monialaista seminaariyleisöä pohtimaan.

Päivi Lipponen

Kansanedustaja Päivi Lipponen toi seminaariin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tervehdyksen. Hän totesi, että Suomi on ennakointijärjestelmän kehittämisessä maailmanlaajuisesti hyvin pitkällä. ”Tulevaisuuteen ei pysty katsomaan, jos ei hahmota historiaa eikä tätä päivää. Historia antaa mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuuksia tässä sirpaloituneessa maailmassa.”

”Olemme siirtymässä merkitysyhteiskuntaan, jossa ihmisten välinen yhteistyö muuttaa syvästi rakenteita. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava, kuinka vahvistamme paikallista aktiivisuutta, ihmisten osallisuutta ja onnellisuutta, pakoa rutiininomaisesta arjesta, turvallisuutta sekä halua vaikuttaa asioihin.”

Eija Hasu

KESTI-hankkeessa järjestettiin asiantuntijoille syksyllä 2014 neljä asumisen laatu -työpajaa, joiden teemat olivat kaupunkikuvallinen laatu, näyttämö elämälle ja kestävä kehitys. Aalto-yliopiston tohtoritutkija Eija Hasu kertoi laatutyöpajojen tuloksista ja pohti asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä. Laatukriteeristön laatiminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja esimerkiksi KESTI-hankkeessa syntyneen verkostotyön jatkamista ns. Vancouverin pyöreän pöydän mallin mukaisesti. Malliin kuuluu arviointipaneelit, joissa on monen eri alan asiantuntijoita. Paneelit arvioivat kohteita ja jakavat tietoa. Katso Hasun esitys.

Kiitos kyydistä

Ympäristöneuvoja Martina Uotinen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta keskittyi esityksessään siihen, miten ihmiset saadaan tekemään hyviä valintoja. ”On ymmärrettävä, miten rutiinit ja valinnat syntyvät. Niiden muuttaminen vaatii tietoa, ohjausta ja kannustusta.” Katso Uotisen esitys ja videolinkki.

Turun puu

Turun ammattikorkeakoulu teki hankkeen aikana mallin, jolla voi tarkastella esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä aluerakentamisen ratkaisuja. Päätoiminen tuntiopettaja Hannele Lampo ja yliopettaja Sirpa Halonen esittelivät mallin. ”Kestävyyden ja saavutettavuuden näkökulmat ovat tarkastelumallissa rinnakkaiset. Sisällöt ovat erilaisia, mutta käyttötarkoitukseltaan ne täydentävät toisiaan.” Katso Turun amk:n esitys.

Posintra
Porvoossa hyödynnetään hankkeen aikana luotuja uusia kansainvälisiä kontakteja Skaftkärrin alueen kehittämisessä ja tulevissa uusissa hankkeissa, kertoi ohjelmajohtaja Leena Tuomi Posintra Oy:sta. Kaavoittajat osallistuivat aktiivisesti hankkeen matkoille. Yksi hyvä oppi matkoilta oli Tuomen mielestä aluerakentamiskohteiden markkinointiviestinnän toteuttaminen. Katso Tuomen esitys.

Hansin talo

Ruotsia pidetään Suomessa teollisen puukerrostalorakentamisen mallimaana. Växjön kunnallisyhtiön projektikoordinaattori Hans Andrén kertoi kaupungin visoista toteuttaa uudenaikainen puukaupunki.

Växjössä kaupungin, elinkeinoelämän ja tutkimustahojen välisellä tiiviillä yhteistyöllä on toteutettu kestävää puurakentamista. Kokemusten mukaan puusta rakentaminen on noin 60 % nopeampaa tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Puurakentaminen vastaa hyvin tarpeeseen toteuttaa muuntojoustavia asuntoja. Växjössä tavoitteena on kehittää puurakentamista teollisemmaksi ja lyhentää entisestään rakentamisaikoja, jotta pystytään toteuttamaan asuntoja halvemmalla. Katso Andrénin esitys.

Ijäs

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAn kehittämisarkkitehti Vesä Ijäksen esitys koski kohtuuhintaista asumista ja laadukasta puurakentamista ARAn asuntotuotannossa. ”Puukerrostalorakentamisen kehittämisessä vaikuttaa samanaikaisesti kolme asiaa: rakennejärjestelmien kehittäminen materiaalin kautta, arkkitehtoninen ilme ja rakennesuunnittelu.” Puurakentamisessa käytetty säältä suojassa rakentaminen tulee yleistymään myös muussa rakentamisessa Suomessa.” Katso Ijäksen esitys.

Mingle

Arkkitehti Erin Swift-Leppäkumpu esitteli Tengbom Eriksson Architectsin voittaman kilpailuehdotuksen “MINGLE” Tallinnan Ülemisten alueen toteuttamiseksi. Ülemisten teollisuus- ja varastoalue muuttuu monikäyttöiseksi ja eläväksi uudeksi kaupunginosaksi. 27 hehtaarin alueelle tulee 15 000 työpaikkaa ja 5000 asukasta. Tavoitteena on toteuttaa kaupunkiympäristöä, joka on kestävän kehityksen mukainen, energiatehokas ja yhteisöllinen. Katso Swift-Leppäkummun esitys ja videolinkki.

Fiksu Kalasatama

Projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupunginkansliasta kertoi Kalasataman alueen rakentamisesta ja siellä toteutettavasta Fiksu Kalasatama -projektista. Noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamassa asuu 20 000 helsinkiläistä ja siellä on noin 8 000 työpaikkaa. Rakentaminen on aloitettu Sörnäistenniemen ja Kyläsaaren alueilta. SRV toteuttaa alueen kaupallisen keskuksen, johon tulee tornirakennuksia.

Suvilahdessa ja Teurastamon alueella on paljon kulttuuripalveluita Kalasataman alueen asukkaille. Fiksu Kalasatama-kokeilussa mm. ruokapiirin tavaroita ja muita palveluja toimitetaan älykontteihin, joihin pääsee HSL:n kortilla. Katso Asikaisen esitys.

IMG_6179

Seminaarin loppuyhteenvedossa Janne Antikainen nosti esiin kolme trendiä: kaupungin ”sekakäytön”, paikallisuuden ja tarinan kautta syntyvän voiman. ”Eri toimijat pitää saada pöydän ympärille innostumaan ja tekemään uusia alueita yhdessä.”

IMG_6173

IMG_6157

Seminaarin jälkeen tehtiin tutustumiskävelyt Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa projektinjohtaja Outi Säntin, projektipäällikkö Matti Kaijansinkon sekä arkkitehti Kirsi Rantaman johdolla. Päivä päättyi vapaamuotoiseen verkostoitumistilaisuuteen Huutokonttorilla.

Turun ammattikorkeakoulun saavutettavuuden ja kestävän kehityksen tarkastelumalli

Turun ammattikorkeakoulu kokosi KESTI-hankkeessa tietoa ja kokemuksia aluerakentamisen ratkaisuista uudesta näkökulmasta, joka yhdistää saavutettavuuden ja kestävän kehityksen ulottuvuudet. Huomiota kiinnitettiin siihen, miten muualla Itämeren alueella erilaiseen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen, ekologisuuteen, sosiaalisiin tarpeisiin ja kulttuurisiin lähtökohtiin liittyvät asiat on saatu yhdistettyä.

Tuloksena syntyi tarkastelumalli, jonka avulla on mahdollista käsitellä saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja rakentamisessa sekä sovittaa yhteen näitä näkökulmia. Jatkossa tavoitteena on kehittää tarkastelumallista työkalu, jonka avulla voi muun muassa suunnitella ja arvioida erilaisia aluerakentamisen kohteita ja ratkaisuja.

Turun osahankkeen työryhmään kuului kuntoutuksen, kestävän kehityksen ja rakennustekniikan ammattilaisia. Moniammatillisuuden kautta löydettiin hedelmällisiä ja kaikkien alojen tietoon perustuvia saavutettavuuden ja kestävän kehityksen yhdistäviä näkökulmia.

Saavutettavuuden tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakennetun ympäristön fyysiseen esteettömyyteen ja turvallisuuteen sekä sosiaalisen, kulttuurisen, tiedon ja päätöksenteon saavutettavuuteen. Kestävyyden näkökulmasta tarkasteltiin osatekijöitä, jotka kuuluvat sosiaalisen, ekologisen, kulttuurisen kestävyyden ja taloudellisen kestävyyden alle.

Tutustu kestävyyden ja saavutettavuuden tarkastelulistoihin ja katso Turun ammattikorkeakoulun työ Prezi-esityksen muodossa.

Loppuseminaarin ja ekskursion ohjelma 24.9.2014

KESTI-hankkeen loppuseminaari ja siihen liittyvä ekskursio järjestetään Helsingin Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa keskiviikkona 24.9.2014 klo 8.30-18. Tutustu päivän ohjelmaan:

KESTI loppuseminaari ja ekskursio ohjelma 24.9.2014

Seminaari on täyteen varattu, mutta peruutuspaikkoja voi kysellä Anniina Tuomelta anniina.tuomi[a]uudenmaanliitto.fi

Lisätietoa seminaarista täältä.

TERVETULOA!

Asumisen laatu -työpajat elo-syyskuun vaihteessa

KESTI-hankkeessa järjestetään elo-syykuun taitteessa neljä Asumisen laatu -työpajaa. Työpajat järjestetään Uudenmaan liiton tiloissa osoitteessa Esterinportti 2 B, Helsinki.

1.Työpaja ”Kaupunkikuvallinen laatu” maanantaina 25.8. klo 12.30-15.00
2.Työpaja ”Näyttämö elämälle” torstaina 28.8. klo 8.30-11.00
3.Työpaja ”Kestävä kehitys” perjantaina 29.8. klo 8.30-11.00
4.Työpaja ”Yhteenveto” maanantaina 1.9. klo 12.30-15.00

Työpajojen ohjelma

Tervetuloa KESTI-hankkeen loppuseminaariin ja ekskursiolle Helsinkiin 24.9.2014!

Aika: keskiviikko 24.9.2014 klo 8.30-18

Seminaaripaikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki
Ekskursio Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa: Lähtö kävellen seminaaripaikalta (Radisson Blue Seaside Hotel)
Verkostoitumistilaisuus: Huutokonttori, Tyynenmerenkatu 1, Jätkäsaari, 00220 Helsinki

Seminaariosuudessa klo 8.30–14.30 mielenkiintoiset puhujat ja ulkopuoliset asiantuntijat esittelevät hankkeen tuloksia ja teemoja. Seminaarin tavoitteena on jakaa tietoa uusista kestävää aluerakentamista tukevista teknologioista ja menetelmistä. Seminaarin jälkeen on ekskursio, jossa tutustutaan kävellen Helsingin mielenkiintoisiin aluerakentamiskohteisiin Ruoholahteen ja Jätkäsaareen. Ekskursio päättyy Jätkäsaaressa sijaitsevaan Huutokonttoriin, jossa järjestetään vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus. Tarjolla on pientä purtavaa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne tarkoitettu kaupunkien, kuntien, yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisyhtiöiden edustajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Ilmoittaudu 31.8.2014 mennessä alla olevan linkin kautta! Seminaarin ja ekskursion paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmottaudu tästä

OHJELMA

08.30 Aamukahvit ja ilmoittautuminen

09.00 Tilaisuuden avaus

juontaja Janne Antikainen, MDI

maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto

09.15 Tulevaisuuden kaupunki

kansanedustaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen

09.40 Kestävää aluerakentamista Itämeren alueella – KESTI-hankkeen tulosvideo

projektipäällikkö Anniina Tuomi, Uudenmaan liitto

09.55 Asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä

tutkija, maisema-arkkitehti Eija Hasu, Aalto-yliopisto

10.20 Miten ihmiset saadaan tekemään hyviä valintoja?

ympäristöneuvoja Martina Uotinen, Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

10.40 Saavutettavuuden ja kestävän kehityksen yhteiset ulottuvuudet

lehtori Hannele Lampo, Turun ammattikorkeakoulu

yliopettaja Sirpa Halonen, Turun ammattikorkeakoulu

10.55 Energiatehokas asuminen ja käyttäjälähtöisyys

ohjelmajohtaja Leena Tuomi, Posintra Oy

11.15 Lounas

12.15 Växjö the modern wooden city – from vision to reality

Hans Andrén, project manager Växjö Kommunföretag and administration manager for Nordic Wooden Cities

12.55 Sustainable, high-quality and cost-effective? Perspectives on use of wood in the ARA housing sector

Development architect, Dr. Vesa Ijäs, The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA)

13.15 Ülemiste – kestävä aluerakentamiskohde Tallinnassa

arkkitehti Erin Swift-Leppäkumpu, Tengbom Eriksson Architects

13.45 Uutta Helsinkiä -Kalasatama

projektinjohtaja Hannu Asikainen, Helsingin kaupunginkanslia, aluerakentaminen

14.15 Loppuyhteenveto

juontaja Janne Antikainen, MDI

14.30 Iltapäiväkahvit ja lähtö ekskursiolle

15.00 Ekskursio Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa

projektinjohtaja Outi Säntti, Helsingin kaupunginkanslia

16.30 Ekskursio päättyy – verkostoitumistilaisuus ja pientä purtavaa Huutokonttorissa

18.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa:

Anniina Tuomi, projektipäällikkö, anniina.tuomi[a]uudenmaanliitto.fi

Satu Åkerblom, erityisasiantuntija, satu.akerblom[a]uudenmaanliitto.fi

Arto Varis, projektipäällikkö, arto.varis[a]posintra.fi

Kaisa Jokela, projektisuunnittelija, kaisa.jokela[a]turkuamk.fi

Pietarissa on käynnissä valtava korjausrakentamisen urakka

Suomenlahden pohjukassa sijaitseva viiden miljoonan asukkaan Pietari on Venäjän toiseksi suurin kaupunki. Koko historiansa ajan se on ollut yksi maan tärkeimmistä liikenteen solmukohdista ja satamista. Sitä pyritään kehittämään monitoiminnalliseksi kaupungiksi, jossa turvataan laadukas ympäristö ja kulttuuriperintö muun muassa korjaus- ja täydennysrakentamisella.

Toukokuussa Pietarissa vieraillut KESTI-hankkeen matkaryhmä huomasi, että kestävässä rakentamisessa ja energiatehokkuuden lisäämisessä on paljon tehtävää. KESTI-hanke järjesti viidennen ja viimeisen kumppanimatkansa Pietariin. Matkalle osallistui 23 aluekehittämisen asiantuntijaa ja Venäjästä kiinnostunutta toimijaa Etelä- ja Itä-Suomesta. Pietarissa osallistujat verkottuivat paitsi toistensa myös kaupungissa asuvien ja työskentelevien tahojen kesken. IMG_5196-001

Pietarissa on 342 siltaa ja 42 saarta. 

Matkan aluksi Pietarissa työskentelevät suomalaiset kertoivat toiminnastaan, Venäjän markkinoista ja paikallisista erityispiirteistä. Esiin nousi erityisesti se, että venäläisen keskiluokan kasvu ja muuttuvat kulutustottumukset luovat laajat liiketoimintamahdollisuudet myös suomalaisille yrityksille. Suomen brändi on Venäjällä vahvan myönteinen ja suomalaisia tuotteita ja palveluja arvostetaan.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin Martta Halonen kertoi, että Venäjä on Suomen suurin tuontimaa ja kolmanneksi suurin vientimaa. Parhaillaan ongelmia Venäjän kaupassa aiheuttavat hidastunut talouskasvu, ruplan kurssin heikkeneminen sekä toimintaympäristön epävarmuus poliittisen tilanteen vuoksi.

Venäjän rakennusmääräykset ja säädökset on tarkoitus modernisoida lähivuosina. Näiden ja esimerkiksi poliittisten ja sosiaalisten muutosten ennakointia varten RYM SHOK (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä) on luonut uuden tutkimusohjelman.

Olli Pekkarinen kertoi, että Tekes-rahoitteisen Future Housing in Russia -ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten rakennusteollisuuden yritysten kasvua Pietarin asuntomarkkinoilla. Kahdeksan miljoonan euron ohjelma käynnistynee elokuussa 2014 ja päättyy heinäkuussa 2017.

SRV rakentaa Venäjällä kauppakeskuksia ja Finndomo omakotitaloja. SRV:n Jussi Kuutsa toi esiin, että Pietarin keskustassa rakentaminen on tiukasti säädeltyä, mutta ydinkeskustan ulkopuolella on vapaampaa. Rakentamista ohjaavat markkinat. Paikalliset lupakäytännöt ovat toimineet sekä Kuutsan että Finndomon Tapio Pitkäsen mukaan hyvin ja nopeasti. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että yksittäiset asukkaat eivät yleensä voi jarruttaa prosesseja.

Suomalaisten puheenvuorojen jälkeen Pietarin kaupungin ja rakennuskomitean edustajat loivat yleiskuvan kaupungin kehittämisestä. Vuonna 2025 kaupungissa arvioidaan asuvan virallisesti 5,9 miljoonaa asukasta. Kymmeneksi vuodeksi kerrallaan laadittavassa kehittämissuunnitelmassa pyritään huomioimaan kaupungin kasvun asettamat vaatimukset.

Kaupungin kärkiprojekteina ovat historiallisen keskustan sekä 22 korttelin ja 9 alueen kunnostaminen. Keskustan rakennuksille tehdään parhaillaan kuntokartoituksia ja korjausten laajuutta arvioidaan. Ainakin osa rakennuksista on tarkoitus muuttaa vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Rahaa työlle on varattu 2 miljardia euroa vuoteen 2018 asti.

IMG_5193-001

Historiallista keskustan rakennusten kuntoa kartoitetaan.

Laaja 22 korttelin kunnostusohjelma käsittää sekä talojen purkamista että peruskorjausta. Vuonna 2009 perustettu SPb Renovation vastaa korjaus- ja jälleenrakentamiseen sekä uudistuotantoon keskittyvästä ohjelmasta yhdessä kaupungin kanssa. Ohjelman kustannukseksi on arvioitu 8,5 miljardia euroa.

Asumisen laatua ja kaupunkilaisten hyvinvointia parantavan ohjelman myötä vapautuville alueille rakennetaan yli 9 miljoonaa neliömetriä uusia asuntoja. Uuden kodin saa 150 000 asukasta ja osassa alueita asukasluvun arvioidaan kasvavan 2-4 kertaisesti. Alueiden palvelutason säilyttämiseksi tärkeänä nähdään liikennejärjestelmän kehittäminen.

IMG_5277-001

Pietarissa maa on kallista, minkä vuoksi kannattaa myös purkaa, ajaa maan tasalle ja tehdä uutta. 

Pietarissa on kaupungin sisäinen joukkoliikenneverkosto, joka on alkanut rappeutua Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Samalla yksityisautojen määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyi konkreettisesti aamu- ja iltapäivän liikenneruuhkina ja paikoitusongelmina erityisesti keskustassa. Uusia metro- ja lähijunaverkostoja suunnitellaan parhaillaan. IMG_5295-001

Iltapäiväruuhkaa kaupungin keskustassa. 

Venäjällä on valtavat luonnonvarat ja energiaa hukataan suuria määriä. Rakennuskomitean edustajan mukaan energiatehokkuutta pyritään lisäämään rakennusmääräysten modernisoinnilla. Määräykset ovat nykyisellään tiukkoja ja esimerkiksi lämmöntalteenottimia on toistaiseksi saanut asentaa vain kahteen NCC:n uuteen asuinrakennukseen poikkeusluvalla. Lähes nollaenergiarakentamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin virkamiehet suhtautuivat epäilevästi.

Matkan toisena päivänä ryhmä vieraili uudessa Pulkovon lentokenttäterminaalissa sekä tapahtuma- ja messukeskus Expoforumin rakennustyömaalla. Vielä toistaiseksi Pulkovosta lennetään eniten kotimaan lentoja, mutta useat aasialaiset ja Persianlahden suuret lentoyhtiöt ovat neuvotelleet suorien lentojen aloittamisesta Pietariin. Joulukuussa 2013 avattu uusi moderni terminaali lisänneekin kilpailua Aasian kauttakulkumatkustajista. IMG_5214-001

Pulkovon uusi matkustajaterminaali on avara ja valoisa. 

IMG_5219-001

IMG_5243

Rakenteilla olevan yli 10 hehtaarin kokoisen Expoforumin ensimmäinen vaihe – mm. 3 näyttelypaviljonkia, kaksi hotellia ja 6000 parkkipaikkaa – valmistuu syksyllä 2014. Keskuksen energialähteenä maakaasu, mutta kaukana tulevaisuudessa siellä saatetaan hyödyntää myös aurinkovoimaa. 

Matkan päätteeksi ryhmä tutustui NCC:n uudisrakentamiskohteeseen Swedish Kronaan. Primorskyn kaupungiosassa sijaitseva Swedish Krona käsittää 10 rakennusta, viisi rakennusvaihetta ja 900 asuntoa. Ensimmäisen vaiheen 9-10 kerroksiset asunnot valmistuivat vuonna 2011 ja koko kohteen pitäisi olla valmis vuonna 2015. IMG_5257

Swedish Kronan asuntoja. 

Kohdetta esitellyt Marko Santala kertoi, että asemakaavoitus pyritään aina tekemään yhdessä naapureiden kanssa. Yhteistyössä julkiset kuulemiset on helpompi hoitaa ja ne menevät yleensä nopeammin läpi kuin Suomessa.

Sekä SRV:n että NCC:n edustajat kertoivat, että Venäjällä maan hinta on korkea ja sen osto on haastavaa: aina ei voi tietää, kuka on maan oikea omistaja ja kuka sitä myy. Useimmiten maan omistaa kaupunki ja yksityiset henkilöt. Maa Swedish Kronan rakentamista varten ostettiin yksityisiltä toimijoilta. Kiinteistökehittäjä vastaa kunnallistekniikan liittymien rakentamisesta.

Venäjällä uudet asunnot myydään usein viimeistelyä vaille eli niissä on vain harmaat betoniseinät. Swedish Kronassa on mahdollista ostaa ns. valkoisten seinien viimeistelypaketti, jonka myötä asuntoihin tehdään muun muassa pohjamaalaus, tarvittavat vesieristeet ja tasoitteet. Viimeistelypaketteja on ostettu noin viidennekseen asunnoista. IMG_5267

Viimeistellyssä esittelyasunnossa oli muun muassa kylpyhuonekalusteet.

Swedish Kronan asunnot ovat 47–72 m2 ja niiden keskikoko on 56-57m2. Kolmannen ja neljannen vaiheiden talojen energiatehokkuus on 50–60 % Venäjän normia parempi eli noin 120 kWh/per m2/vuosi. Jokaisessa asunnossa on omat mittarit päivä- ja yösähköä ja veden kulutusta varten. Autopaikkojen määrä määritellään kaavassa ja ne myydään asukkaille erikseen.

IMG_5283

Swedish Kronan alue on aidattu. 

Jutun kuvat: Anniina Tuomi

Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 3.6.2014 Uudenmaan liitossa

 IMG_5243

KESTI – Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkostohankkeessa jaetaan tietoa ja aluerakentamisosaamista sekä kootaan ylikansallista verkostoa Itämeren alueelle. Työvälineinä ovat viisi Helsingin, Porvoon, Turun ja Vantaan kaupunkien tarpeiden perusteella järjestettyä kumppanianalyysimatkaa. Kaikki matkat on nyt tehty ja edessä on tulosten jakaminen, jalkauttaminen ja loppuseminaari.

Syventääksemme matkoilla syntyneitä keskusteluja, vahvistaaksemme jo syntyneitä verkostoja, katsellaksemme parhaita matkakuvia, oppiaksemme uutta ja miettiäksemme tulevaa

KUTSUMME kaikki KESTI-matkalaiset ja hankkeen ohjausryhmän jäsenet toivottuun keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuteen tiistaina 3.6.2014 klo 14–16.  

Tilaisuus on vapaamuotoinen ja se järjestetään Uudenmaan liiton tiloissa Länsi-Pasilassa osoitteessa Esterinportti 2B, 00240 Helsinki. Tulo-ohjeet: Esterinporttiin on noin 200 metrin matka Pasilan asemalta Pasilan siltaa pitkin. Helsingin keskustasta pääsee myös raitiovaunuilla 7A (Mannerheimintien kautta) ja 7B (Hakaniemen–Sörnäisten kautta) sekä Rautatientorilta bussilla 23. Tapaamispaikkana toimii 4. kerroksen maakuntasali.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumisia 30.5.2014 mennessä. Lisätietoa: anniina.tuomi[a]uudenmaanliitto.fi

Liikkuminen ja sähköiset palvelut Viron kehittämisen keskiössä

Viron sisäministeriö on laatinut kansallisen Viro 2030+ -suunnitelman, joka ohjaa aluesuunnittelua. Sen tavoitteena on yhdistää maan eri osat paremmin toisiinsa sekä koko maa tiiviimmin muuhun Eurooppaan. Keinoina käytetään muun muassa kestäviä liikenneratkaisuja, energiatehokkuuden lisäämistä ja sähköisiä palveluja. KESTI-hanke tutustui näihin ja moniin muihin etelänaapurimme kärkihankkeisiin kahden päivän vierailun aikana.

Hankkeen neljännelle kumppanianalyysimatkalle 19.–20.3.2014 Tallinnassa osallistui 19 aluekehittämisen parissa työskentelevää ja aiheesta kiinnostunutta toimijaa Etelä-Suomesta. Matkalla keskustelut olivat antoisia ja verkottuminen vilkasta.

Matka alkoi esityksellä Viro 2030+ -ohjelmasta. Muun Euroopan tavoin Virossa maaseutu autioituu ja ihmisiä muuttaa yhä enemmän kaupunkeihin. Viro 2030+ -ohjelman yhtenä tavoitteena on pitää myös kaupunkien ulkopuoliset alueet elinvoimaisina muun muassa parantamalla liikkumista ja työssäkäyntimahdollisuuksia.

IMG_4959

Matkan ensimmäiset esitykset pidettiin sisäministeriössä. 

Sähköisen liikkuvuuden ohjelma ELMO tuo uudenlaisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Sen tavoitteena on nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa Virossa ja helpottaa valtion tavoitetta lisätä uusiutuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä.

ELMO-ohjelmassa on rakennettu koko maan kattava latausverkosto ja Tarton demokeskus, jonka avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sähköautojen käytöstä. ELMO-ohjelmaan kuuluu lisäksi tukijärjestelmä, joka kattaa noin 50 % uuden sähköauton ostohinnasta (keskimäärin 16 500 euroa autoa kohti). Tuen turvin on tavoitteena ostaa noin 600 autoa vuoden 2014 loppuun mennessä. On epäselvää, leviävätkö sähköautot ja saadaanko tuki jaettua kokonaan.

WP_20140319_022

ELMO-ohjelman sähköauto Kalamajan puutaloalueella. 

Parhaillaan Virossa laaditaan teknisiä suunnitelmia Rail Baltica -junaradan kulkureitistä. Rail Baltica on Baltian maiden yhteinen projekti. Jos Rail Baltic toteutuisi, se yhdistäisi Baltian maat länsieurooppalaiseen rataverkkoon ja Suomi saisi suoran kulkureitin Keski-Eurooppaan. Tällä hetkellä toimivaa matkustajayhteyttä ei ole.

Pääkaupunki Tallinna on menettänyt viimeisten vuosikymmenten aikana asukkaita ympäryskuntiin. Vuoden 2013 alussa käynnistyneen ilmaisen julkisen liikenteen kokeilun avulla kaupunki pyrkii houkuttelemaan erityisesti nuoria ja koulutettuja veronmaksajia, joista useat käyvät töissä Tallinnassa. Kokeilun tuloksista ei kerrottu matkalaisille.

Ilmaisen joukkoliikenteen lisäksi Tallinnan houkuttelevuutta pyritään lisäämään muun muassa parantamalla asuinalueita, ottamalla ranta-alueita käyttöön ja kunnostamalla julkisia ulkotiloja. Haasteita asettaa se, että 80 % maasta on valtion tai yksityisessä omistuksessa ja vain noin 2 % kaupungin kehitettävissä. Esimerkiksi yksityisessä omistuksessa olevan rantaviivan avaamiseksi on kaavoitettu 27 kilometrin pituinen rantabulevardi, jonka maanomistajat ovat sitoutuneet tekemään, mutta jonka rakentamisaikataulua kaupunki ei voi määrätä.

IMG_5068

Neuvostoliiton valtakauden jälkeen Tallinnan edustan ranta on ollut yksityisessä omistuksessa lähes käyttämättä. 

Matkan ensimmäinen päivä päättyi esitykseen Viron puurakentamisesta sekä vierailuun Kalamajassa. Virossa metsä- ja puuteollisuus muodostavat noin neljänneksen bruttokansantuotteesta. Säädökset kieltävät yli kaksikerroksisten puutalojen rakentamisen, minkä vuoksi 85 % Virossa rakennetuista taloista viedään ulkomaille, pääasiassa Norjaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan.

IMG_5065

Perinteisten puutalojen lisäksi Tallinnassa on värikästä uudisrakentamistuotantoa. 

Viron puurakentamisperinteet ulottuvat kauas vuosisatojen päähän. Kuitenkin Suomessa puukerrostalojen rakentaminen ja säädökset ovat etelänaapuria askeleen edellä. Myös kestävä korjausrakentaminen on Virossa uutta. Kalamajassa vuonna 2001 avatussa kestävän korjausrakentamisen tietokeskuksessa annetaan neuvoja kustannustehokkaaseen korjaamiseen sekä myydään materiaaleja ja työkaluja. Korjattavaa on paljon: esimerkiksi useat trendikkään Kalamajan kaupunginosan asunnot ovat edelleen huonossa kunnossa.

Viro pyrkii lisäämään energiaomavaraisuuttaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä ottamalla käyttöön uusiutuvia energiamuotoja ja kehittämällä kansalaisille sähköisiä palveluja. Matkan toisena päivänä ryhmä tutustui ICT Demokeskukseen sekä lähes nollaenergiarakentamisen koetaloon, jonka Tallinnan teknillinen yliopisto avasi keväällä 2013.

Koetalossa tutkitaan energiatehokkuutta parantavia teknisiä ja kaupallisia rakentamisen ratkaisuja, joilla on kysyntää tai jotka ovat markkinoilla, mutta eivät toimi. Perustutkimuksen rahoitus tulee yliopistolta ja lisäksi yksityiset yritykset voivat tilata tutkimuksia omalla rahallaan. Testattavana on esimerkiksi erilaisia aurinkokeräimiä ja -paneeleja, katto- ja ulkoseinäpintoja, eristeitä ja maalampöpumppuja. Ensimmäisiä tuloksia saadaan kuluvan vuoden aikana.

IMG_5080

Lähes nollaenergian koetalossa on puupanelointi ja pihalla aurinkokeräimiä. 

Virossa ei ole merkittäviä luonnonvaroja, minkä vuoksi presidentti Toomas Hendrik Ilves on puhunut kansan tuottavuuden ja sähköisten palvelujen puolesta. ICT Demokeskuksessa opimme, että maan asukkaista 93 % omistaa sähköisen henkilökortin, jonka avulla onnistuu niin sähköinen allekirjoitus ja äänestäminen kuin lapselle nimen antaminenkin.

Kaikkiaan Virossa on kansalaisille 2800 sähköistä palvelua ja henkilökortin lisäksi niitä voi käyttää myös mobiililaitteella. Sähköisten palvelujen käyttö säästää ympäristöä, sillä paperin, polttoaineen ja liikkumisen tarve vähenevät. Lisäksi ne vähentävät julkishallinnon kustannuksia ja lisäävät viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä. Viron sähköiset järjestelmät yhdistää niin sanottu X-Road, jota myös Suomi saa nykyisin hyödyntää.

IMG_5108

ICT Demokeskuksessa esitellään Viron sähköisiä palveluita.

KESTIn Tallinnan vierailu päättyi Ülemiste Cityn yrityspuistossa. Entisellä tehdasalueella on yli 200 yritystä ja 6000 työntekijää ja sitä laajennetaan parhaillaan. Suunnitelmien mukaan viherkattojen värittämässä Ülemiste Cityssa yhdistyvät tulevaisuudessa yritystoiminta, asuminen ja vapaa-ajanpalvelut ja se toimii liikenteen solmukohtana. Kehittyessään alueesta voi muodostua kilpailija pääkaupunkiseudun aluerakentamiskohteille, sillä vuokrataso on selkeästi edullisempi kuin vastaavassa sijainnissa Helsingissä.

Yrityspuiston yleisesittelyn lisäksi kuulimme 17 000 asukkaan kaupungista Rakveresta, jossa vihreää kasvua on tuettu muun muassa nollaenergiarakentamisella, julkisten rakennusten kunnostuksella, lämmön ja veden talteenotolla, biomassalla toimivalla kaukolämmöllä sekä kaupunkisuunnittelun ja liikennejärjestelmien kehittämisellä. Lisäksi vuonna 2015 kaupunkiin valmistuu älytalo, joka toimii osaamisen, innovaatioiden ja älykkään kaupunkiympäristön keskuksena.

Rakveressa kehittämisen moottorina on toiminut entinen kaupunginjohtaja Andres Jaadla, joka on eri yhteistyöelinten kautta saanut kaupungille kansainvälistä näkyvyyttä ja investointeja. Hänen mukaansa Rakveren vihreä kasvun ohjelmaan liittyi 43 projektia ja se vähensi kaupungin hiilidioksidipäästöjä 42 % vuosina 2010–2012.

IMG_5139

Andres Jaadla kertoi Rakveresta Ülemiste Cityssa.

Teksti ja kuvat: Anniina Tuomi

Lähde KESTIn kanssa Pietariin 15.-16.5.2014!

KESTI-hankkeen viides ja viimeinen benchmarking-matka järjestetään Pietariin 15.-16.5.2014. Pietarissa tutustumme aluerakentamisen kärkihankkeisiin ja verkotumme suomalaisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Kiinnostuitko? Lue lisää täältä ja ilmoittaudu pian mukaan!