Liikkuminen ja sähköiset palvelut Viron kehittämisen keskiössä

Viron sisäministeriö on laatinut kansallisen Viro 2030+ -suunnitelman, joka ohjaa aluesuunnittelua. Sen tavoitteena on yhdistää maan eri osat paremmin toisiinsa sekä koko maa tiiviimmin muuhun Eurooppaan. Keinoina käytetään muun muassa kestäviä liikenneratkaisuja, energiatehokkuuden lisäämistä ja sähköisiä palveluja. KESTI-hanke tutustui näihin ja moniin muihin etelänaapurimme kärkihankkeisiin kahden päivän vierailun aikana.

Hankkeen neljännelle kumppanianalyysimatkalle 19.–20.3.2014 Tallinnassa osallistui 19 aluekehittämisen parissa työskentelevää ja aiheesta kiinnostunutta toimijaa Etelä-Suomesta. Matkalla keskustelut olivat antoisia ja verkottuminen vilkasta.

Matka alkoi esityksellä Viro 2030+ -ohjelmasta. Muun Euroopan tavoin Virossa maaseutu autioituu ja ihmisiä muuttaa yhä enemmän kaupunkeihin. Viro 2030+ -ohjelman yhtenä tavoitteena on pitää myös kaupunkien ulkopuoliset alueet elinvoimaisina muun muassa parantamalla liikkumista ja työssäkäyntimahdollisuuksia.

IMG_4959

Matkan ensimmäiset esitykset pidettiin sisäministeriössä. 

Sähköisen liikkuvuuden ohjelma ELMO tuo uudenlaisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Sen tavoitteena on nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa Virossa ja helpottaa valtion tavoitetta lisätä uusiutuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä.

ELMO-ohjelmassa on rakennettu koko maan kattava latausverkosto ja Tarton demokeskus, jonka avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sähköautojen käytöstä. ELMO-ohjelmaan kuuluu lisäksi tukijärjestelmä, joka kattaa noin 50 % uuden sähköauton ostohinnasta (keskimäärin 16 500 euroa autoa kohti). Tuen turvin on tavoitteena ostaa noin 600 autoa vuoden 2014 loppuun mennessä. On epäselvää, leviävätkö sähköautot ja saadaanko tuki jaettua kokonaan.

WP_20140319_022

ELMO-ohjelman sähköauto Kalamajan puutaloalueella. 

Parhaillaan Virossa laaditaan teknisiä suunnitelmia Rail Baltica -junaradan kulkureitistä. Rail Baltica on Baltian maiden yhteinen projekti. Jos Rail Baltic toteutuisi, se yhdistäisi Baltian maat länsieurooppalaiseen rataverkkoon ja Suomi saisi suoran kulkureitin Keski-Eurooppaan. Tällä hetkellä toimivaa matkustajayhteyttä ei ole.

Pääkaupunki Tallinna on menettänyt viimeisten vuosikymmenten aikana asukkaita ympäryskuntiin. Vuoden 2013 alussa käynnistyneen ilmaisen julkisen liikenteen kokeilun avulla kaupunki pyrkii houkuttelemaan erityisesti nuoria ja koulutettuja veronmaksajia, joista useat käyvät töissä Tallinnassa. Kokeilun tuloksista ei kerrottu matkalaisille.

Ilmaisen joukkoliikenteen lisäksi Tallinnan houkuttelevuutta pyritään lisäämään muun muassa parantamalla asuinalueita, ottamalla ranta-alueita käyttöön ja kunnostamalla julkisia ulkotiloja. Haasteita asettaa se, että 80 % maasta on valtion tai yksityisessä omistuksessa ja vain noin 2 % kaupungin kehitettävissä. Esimerkiksi yksityisessä omistuksessa olevan rantaviivan avaamiseksi on kaavoitettu 27 kilometrin pituinen rantabulevardi, jonka maanomistajat ovat sitoutuneet tekemään, mutta jonka rakentamisaikataulua kaupunki ei voi määrätä.

IMG_5068

Neuvostoliiton valtakauden jälkeen Tallinnan edustan ranta on ollut yksityisessä omistuksessa lähes käyttämättä. 

Matkan ensimmäinen päivä päättyi esitykseen Viron puurakentamisesta sekä vierailuun Kalamajassa. Virossa metsä- ja puuteollisuus muodostavat noin neljänneksen bruttokansantuotteesta. Säädökset kieltävät yli kaksikerroksisten puutalojen rakentamisen, minkä vuoksi 85 % Virossa rakennetuista taloista viedään ulkomaille, pääasiassa Norjaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan.

IMG_5065

Perinteisten puutalojen lisäksi Tallinnassa on värikästä uudisrakentamistuotantoa. 

Viron puurakentamisperinteet ulottuvat kauas vuosisatojen päähän. Kuitenkin Suomessa puukerrostalojen rakentaminen ja säädökset ovat etelänaapuria askeleen edellä. Myös kestävä korjausrakentaminen on Virossa uutta. Kalamajassa vuonna 2001 avatussa kestävän korjausrakentamisen tietokeskuksessa annetaan neuvoja kustannustehokkaaseen korjaamiseen sekä myydään materiaaleja ja työkaluja. Korjattavaa on paljon: esimerkiksi useat trendikkään Kalamajan kaupunginosan asunnot ovat edelleen huonossa kunnossa.

Viro pyrkii lisäämään energiaomavaraisuuttaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä ottamalla käyttöön uusiutuvia energiamuotoja ja kehittämällä kansalaisille sähköisiä palveluja. Matkan toisena päivänä ryhmä tutustui ICT Demokeskukseen sekä lähes nollaenergiarakentamisen koetaloon, jonka Tallinnan teknillinen yliopisto avasi keväällä 2013.

Koetalossa tutkitaan energiatehokkuutta parantavia teknisiä ja kaupallisia rakentamisen ratkaisuja, joilla on kysyntää tai jotka ovat markkinoilla, mutta eivät toimi. Perustutkimuksen rahoitus tulee yliopistolta ja lisäksi yksityiset yritykset voivat tilata tutkimuksia omalla rahallaan. Testattavana on esimerkiksi erilaisia aurinkokeräimiä ja -paneeleja, katto- ja ulkoseinäpintoja, eristeitä ja maalampöpumppuja. Ensimmäisiä tuloksia saadaan kuluvan vuoden aikana.

IMG_5080

Lähes nollaenergian koetalossa on puupanelointi ja pihalla aurinkokeräimiä. 

Virossa ei ole merkittäviä luonnonvaroja, minkä vuoksi presidentti Toomas Hendrik Ilves on puhunut kansan tuottavuuden ja sähköisten palvelujen puolesta. ICT Demokeskuksessa opimme, että maan asukkaista 93 % omistaa sähköisen henkilökortin, jonka avulla onnistuu niin sähköinen allekirjoitus ja äänestäminen kuin lapselle nimen antaminenkin.

Kaikkiaan Virossa on kansalaisille 2800 sähköistä palvelua ja henkilökortin lisäksi niitä voi käyttää myös mobiililaitteella. Sähköisten palvelujen käyttö säästää ympäristöä, sillä paperin, polttoaineen ja liikkumisen tarve vähenevät. Lisäksi ne vähentävät julkishallinnon kustannuksia ja lisäävät viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä. Viron sähköiset järjestelmät yhdistää niin sanottu X-Road, jota myös Suomi saa nykyisin hyödyntää.

IMG_5108

ICT Demokeskuksessa esitellään Viron sähköisiä palveluita.

KESTIn Tallinnan vierailu päättyi Ülemiste Cityn yrityspuistossa. Entisellä tehdasalueella on yli 200 yritystä ja 6000 työntekijää ja sitä laajennetaan parhaillaan. Suunnitelmien mukaan viherkattojen värittämässä Ülemiste Cityssa yhdistyvät tulevaisuudessa yritystoiminta, asuminen ja vapaa-ajanpalvelut ja se toimii liikenteen solmukohtana. Kehittyessään alueesta voi muodostua kilpailija pääkaupunkiseudun aluerakentamiskohteille, sillä vuokrataso on selkeästi edullisempi kuin vastaavassa sijainnissa Helsingissä.

Yrityspuiston yleisesittelyn lisäksi kuulimme 17 000 asukkaan kaupungista Rakveresta, jossa vihreää kasvua on tuettu muun muassa nollaenergiarakentamisella, julkisten rakennusten kunnostuksella, lämmön ja veden talteenotolla, biomassalla toimivalla kaukolämmöllä sekä kaupunkisuunnittelun ja liikennejärjestelmien kehittämisellä. Lisäksi vuonna 2015 kaupunkiin valmistuu älytalo, joka toimii osaamisen, innovaatioiden ja älykkään kaupunkiympäristön keskuksena.

Rakveressa kehittämisen moottorina on toiminut entinen kaupunginjohtaja Andres Jaadla, joka on eri yhteistyöelinten kautta saanut kaupungille kansainvälistä näkyvyyttä ja investointeja. Hänen mukaansa Rakveren vihreä kasvun ohjelmaan liittyi 43 projektia ja se vähensi kaupungin hiilidioksidipäästöjä 42 % vuosina 2010–2012.

IMG_5139

Andres Jaadla kertoi Rakveresta Ülemiste Cityssa.

Teksti ja kuvat: Anniina Tuomi

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s