Tervetuloa KESTI-hankkeen loppuseminaariin ja ekskursiolle Helsinkiin 24.9.2014!

Aika: keskiviikko 24.9.2014 klo 8.30-18

Seminaaripaikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki
Ekskursio Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa: Lähtö kävellen seminaaripaikalta (Radisson Blue Seaside Hotel)
Verkostoitumistilaisuus: Huutokonttori, Tyynenmerenkatu 1, Jätkäsaari, 00220 Helsinki

Seminaariosuudessa klo 8.30–14.30 mielenkiintoiset puhujat ja ulkopuoliset asiantuntijat esittelevät hankkeen tuloksia ja teemoja. Seminaarin tavoitteena on jakaa tietoa uusista kestävää aluerakentamista tukevista teknologioista ja menetelmistä. Seminaarin jälkeen on ekskursio, jossa tutustutaan kävellen Helsingin mielenkiintoisiin aluerakentamiskohteisiin Ruoholahteen ja Jätkäsaareen. Ekskursio päättyy Jätkäsaaressa sijaitsevaan Huutokonttoriin, jossa järjestetään vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus. Tarjolla on pientä purtavaa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne tarkoitettu kaupunkien, kuntien, yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisyhtiöiden edustajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Ilmoittaudu 31.8.2014 mennessä alla olevan linkin kautta! Seminaarin ja ekskursion paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmottaudu tästä

OHJELMA

08.30 Aamukahvit ja ilmoittautuminen

09.00 Tilaisuuden avaus

juontaja Janne Antikainen, MDI

maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto

09.15 Tulevaisuuden kaupunki

kansanedustaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen

09.40 Kestävää aluerakentamista Itämeren alueella – KESTI-hankkeen tulosvideo

projektipäällikkö Anniina Tuomi, Uudenmaan liitto

09.55 Asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä

tutkija, maisema-arkkitehti Eija Hasu, Aalto-yliopisto

10.20 Miten ihmiset saadaan tekemään hyviä valintoja?

ympäristöneuvoja Martina Uotinen, Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

10.40 Saavutettavuuden ja kestävän kehityksen yhteiset ulottuvuudet

lehtori Hannele Lampo, Turun ammattikorkeakoulu

yliopettaja Sirpa Halonen, Turun ammattikorkeakoulu

10.55 Energiatehokas asuminen ja käyttäjälähtöisyys

ohjelmajohtaja Leena Tuomi, Posintra Oy

11.15 Lounas

12.15 Växjö the modern wooden city – from vision to reality

Hans Andrén, project manager Växjö Kommunföretag and administration manager for Nordic Wooden Cities

12.55 Sustainable, high-quality and cost-effective? Perspectives on use of wood in the ARA housing sector

Development architect, Dr. Vesa Ijäs, The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA)

13.15 Ülemiste – kestävä aluerakentamiskohde Tallinnassa

arkkitehti Erin Swift-Leppäkumpu, Tengbom Eriksson Architects

13.45 Uutta Helsinkiä -Kalasatama

projektinjohtaja Hannu Asikainen, Helsingin kaupunginkanslia, aluerakentaminen

14.15 Loppuyhteenveto

juontaja Janne Antikainen, MDI

14.30 Iltapäiväkahvit ja lähtö ekskursiolle

15.00 Ekskursio Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa

projektinjohtaja Outi Säntti, Helsingin kaupunginkanslia

16.30 Ekskursio päättyy – verkostoitumistilaisuus ja pientä purtavaa Huutokonttorissa

18.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa:

Anniina Tuomi, projektipäällikkö, anniina.tuomi[a]uudenmaanliitto.fi

Satu Åkerblom, erityisasiantuntija, satu.akerblom[a]uudenmaanliitto.fi

Arto Varis, projektipäällikkö, arto.varis[a]posintra.fi

Kaisa Jokela, projektisuunnittelija, kaisa.jokela[a]turkuamk.fi

Mainokset

Pietarissa on käynnissä valtava korjausrakentamisen urakka

Suomenlahden pohjukassa sijaitseva viiden miljoonan asukkaan Pietari on Venäjän toiseksi suurin kaupunki. Koko historiansa ajan se on ollut yksi maan tärkeimmistä liikenteen solmukohdista ja satamista. Sitä pyritään kehittämään monitoiminnalliseksi kaupungiksi, jossa turvataan laadukas ympäristö ja kulttuuriperintö muun muassa korjaus- ja täydennysrakentamisella.

Toukokuussa Pietarissa vieraillut KESTI-hankkeen matkaryhmä huomasi, että kestävässä rakentamisessa ja energiatehokkuuden lisäämisessä on paljon tehtävää. KESTI-hanke järjesti viidennen ja viimeisen kumppanimatkansa Pietariin. Matkalle osallistui 23 aluekehittämisen asiantuntijaa ja Venäjästä kiinnostunutta toimijaa Etelä- ja Itä-Suomesta. Pietarissa osallistujat verkottuivat paitsi toistensa myös kaupungissa asuvien ja työskentelevien tahojen kesken. IMG_5196-001

Pietarissa on 342 siltaa ja 42 saarta. 

Matkan aluksi Pietarissa työskentelevät suomalaiset kertoivat toiminnastaan, Venäjän markkinoista ja paikallisista erityispiirteistä. Esiin nousi erityisesti se, että venäläisen keskiluokan kasvu ja muuttuvat kulutustottumukset luovat laajat liiketoimintamahdollisuudet myös suomalaisille yrityksille. Suomen brändi on Venäjällä vahvan myönteinen ja suomalaisia tuotteita ja palveluja arvostetaan.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin Martta Halonen kertoi, että Venäjä on Suomen suurin tuontimaa ja kolmanneksi suurin vientimaa. Parhaillaan ongelmia Venäjän kaupassa aiheuttavat hidastunut talouskasvu, ruplan kurssin heikkeneminen sekä toimintaympäristön epävarmuus poliittisen tilanteen vuoksi.

Venäjän rakennusmääräykset ja säädökset on tarkoitus modernisoida lähivuosina. Näiden ja esimerkiksi poliittisten ja sosiaalisten muutosten ennakointia varten RYM SHOK (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä) on luonut uuden tutkimusohjelman.

Olli Pekkarinen kertoi, että Tekes-rahoitteisen Future Housing in Russia -ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten rakennusteollisuuden yritysten kasvua Pietarin asuntomarkkinoilla. Kahdeksan miljoonan euron ohjelma käynnistynee elokuussa 2014 ja päättyy heinäkuussa 2017.

SRV rakentaa Venäjällä kauppakeskuksia ja Finndomo omakotitaloja. SRV:n Jussi Kuutsa toi esiin, että Pietarin keskustassa rakentaminen on tiukasti säädeltyä, mutta ydinkeskustan ulkopuolella on vapaampaa. Rakentamista ohjaavat markkinat. Paikalliset lupakäytännöt ovat toimineet sekä Kuutsan että Finndomon Tapio Pitkäsen mukaan hyvin ja nopeasti. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että yksittäiset asukkaat eivät yleensä voi jarruttaa prosesseja.

Suomalaisten puheenvuorojen jälkeen Pietarin kaupungin ja rakennuskomitean edustajat loivat yleiskuvan kaupungin kehittämisestä. Vuonna 2025 kaupungissa arvioidaan asuvan virallisesti 5,9 miljoonaa asukasta. Kymmeneksi vuodeksi kerrallaan laadittavassa kehittämissuunnitelmassa pyritään huomioimaan kaupungin kasvun asettamat vaatimukset.

Kaupungin kärkiprojekteina ovat historiallisen keskustan sekä 22 korttelin ja 9 alueen kunnostaminen. Keskustan rakennuksille tehdään parhaillaan kuntokartoituksia ja korjausten laajuutta arvioidaan. Ainakin osa rakennuksista on tarkoitus muuttaa vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Rahaa työlle on varattu 2 miljardia euroa vuoteen 2018 asti.

IMG_5193-001

Historiallista keskustan rakennusten kuntoa kartoitetaan.

Laaja 22 korttelin kunnostusohjelma käsittää sekä talojen purkamista että peruskorjausta. Vuonna 2009 perustettu SPb Renovation vastaa korjaus- ja jälleenrakentamiseen sekä uudistuotantoon keskittyvästä ohjelmasta yhdessä kaupungin kanssa. Ohjelman kustannukseksi on arvioitu 8,5 miljardia euroa.

Asumisen laatua ja kaupunkilaisten hyvinvointia parantavan ohjelman myötä vapautuville alueille rakennetaan yli 9 miljoonaa neliömetriä uusia asuntoja. Uuden kodin saa 150 000 asukasta ja osassa alueita asukasluvun arvioidaan kasvavan 2-4 kertaisesti. Alueiden palvelutason säilyttämiseksi tärkeänä nähdään liikennejärjestelmän kehittäminen.

IMG_5277-001

Pietarissa maa on kallista, minkä vuoksi kannattaa myös purkaa, ajaa maan tasalle ja tehdä uutta. 

Pietarissa on kaupungin sisäinen joukkoliikenneverkosto, joka on alkanut rappeutua Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Samalla yksityisautojen määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyi konkreettisesti aamu- ja iltapäivän liikenneruuhkina ja paikoitusongelmina erityisesti keskustassa. Uusia metro- ja lähijunaverkostoja suunnitellaan parhaillaan. IMG_5295-001

Iltapäiväruuhkaa kaupungin keskustassa. 

Venäjällä on valtavat luonnonvarat ja energiaa hukataan suuria määriä. Rakennuskomitean edustajan mukaan energiatehokkuutta pyritään lisäämään rakennusmääräysten modernisoinnilla. Määräykset ovat nykyisellään tiukkoja ja esimerkiksi lämmöntalteenottimia on toistaiseksi saanut asentaa vain kahteen NCC:n uuteen asuinrakennukseen poikkeusluvalla. Lähes nollaenergiarakentamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin virkamiehet suhtautuivat epäilevästi.

Matkan toisena päivänä ryhmä vieraili uudessa Pulkovon lentokenttäterminaalissa sekä tapahtuma- ja messukeskus Expoforumin rakennustyömaalla. Vielä toistaiseksi Pulkovosta lennetään eniten kotimaan lentoja, mutta useat aasialaiset ja Persianlahden suuret lentoyhtiöt ovat neuvotelleet suorien lentojen aloittamisesta Pietariin. Joulukuussa 2013 avattu uusi moderni terminaali lisänneekin kilpailua Aasian kauttakulkumatkustajista. IMG_5214-001

Pulkovon uusi matkustajaterminaali on avara ja valoisa. 

IMG_5219-001

IMG_5243

Rakenteilla olevan yli 10 hehtaarin kokoisen Expoforumin ensimmäinen vaihe – mm. 3 näyttelypaviljonkia, kaksi hotellia ja 6000 parkkipaikkaa – valmistuu syksyllä 2014. Keskuksen energialähteenä maakaasu, mutta kaukana tulevaisuudessa siellä saatetaan hyödyntää myös aurinkovoimaa. 

Matkan päätteeksi ryhmä tutustui NCC:n uudisrakentamiskohteeseen Swedish Kronaan. Primorskyn kaupungiosassa sijaitseva Swedish Krona käsittää 10 rakennusta, viisi rakennusvaihetta ja 900 asuntoa. Ensimmäisen vaiheen 9-10 kerroksiset asunnot valmistuivat vuonna 2011 ja koko kohteen pitäisi olla valmis vuonna 2015. IMG_5257

Swedish Kronan asuntoja. 

Kohdetta esitellyt Marko Santala kertoi, että asemakaavoitus pyritään aina tekemään yhdessä naapureiden kanssa. Yhteistyössä julkiset kuulemiset on helpompi hoitaa ja ne menevät yleensä nopeammin läpi kuin Suomessa.

Sekä SRV:n että NCC:n edustajat kertoivat, että Venäjällä maan hinta on korkea ja sen osto on haastavaa: aina ei voi tietää, kuka on maan oikea omistaja ja kuka sitä myy. Useimmiten maan omistaa kaupunki ja yksityiset henkilöt. Maa Swedish Kronan rakentamista varten ostettiin yksityisiltä toimijoilta. Kiinteistökehittäjä vastaa kunnallistekniikan liittymien rakentamisesta.

Venäjällä uudet asunnot myydään usein viimeistelyä vaille eli niissä on vain harmaat betoniseinät. Swedish Kronassa on mahdollista ostaa ns. valkoisten seinien viimeistelypaketti, jonka myötä asuntoihin tehdään muun muassa pohjamaalaus, tarvittavat vesieristeet ja tasoitteet. Viimeistelypaketteja on ostettu noin viidennekseen asunnoista. IMG_5267

Viimeistellyssä esittelyasunnossa oli muun muassa kylpyhuonekalusteet.

Swedish Kronan asunnot ovat 47–72 m2 ja niiden keskikoko on 56-57m2. Kolmannen ja neljannen vaiheiden talojen energiatehokkuus on 50–60 % Venäjän normia parempi eli noin 120 kWh/per m2/vuosi. Jokaisessa asunnossa on omat mittarit päivä- ja yösähköä ja veden kulutusta varten. Autopaikkojen määrä määritellään kaavassa ja ne myydään asukkaille erikseen.

IMG_5283

Swedish Kronan alue on aidattu. 

Jutun kuvat: Anniina Tuomi