Kestävää aluerakentamista yhteistyössä

Kokemusten ja tiedon vaihto kansainvälisistä aluerakentamiskohteista on antoisaa. Kaksivuotisen KESTI – Kestävää aluerakentamista Itämeren alueella -verkostohankkeen loppuseminaari pidettiin syykuussa Helsingissä. Seminaarissa kuultiin aihepiiriin liittyviä asiantuntijapuheenvuoroja ja hankkeen tuloksia. Katso tulosvideo.

Loppuseminaariin oli kutsuttu kaupunkien, kuntien, yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä muita aluerakentamista kiinnostuneita tahoja.

Seminaaritila rajattu

Seminaarin juontajana toimi Janne Antikainen MDI:sta. Kaupunkirakenteita tutkinut Antikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että tarvitaan selkeä kansallisen kehityksen iso kuva. ”Maakunnallisessa aluerakenteessa voisi olla 10 vahvaa kaupunkiseutua. 100 kuntaa riittäisi, kun puhutaan kehittämisestä. Lisäksi tarvitaan 1000 moottoria eli kiinnostavaa aluetta, jotka luovat kasvua. Seuraava hanke voisikin olla 1000 moottoria Suomeen. Seminaaripäivästä saamme varmasti ajatuksia siitä, mitä nämä 1000 moottoria voisivat olla.”, Antikainen haastoi monialaista seminaariyleisöä pohtimaan.

Päivi Lipponen

Kansanedustaja Päivi Lipponen toi seminaariin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tervehdyksen. Hän totesi, että Suomi on ennakointijärjestelmän kehittämisessä maailmanlaajuisesti hyvin pitkällä. ”Tulevaisuuteen ei pysty katsomaan, jos ei hahmota historiaa eikä tätä päivää. Historia antaa mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuuksia tässä sirpaloituneessa maailmassa.”

”Olemme siirtymässä merkitysyhteiskuntaan, jossa ihmisten välinen yhteistyö muuttaa syvästi rakenteita. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava, kuinka vahvistamme paikallista aktiivisuutta, ihmisten osallisuutta ja onnellisuutta, pakoa rutiininomaisesta arjesta, turvallisuutta sekä halua vaikuttaa asioihin.”

Eija Hasu

KESTI-hankkeessa järjestettiin asiantuntijoille syksyllä 2014 neljä asumisen laatu -työpajaa, joiden teemat olivat kaupunkikuvallinen laatu, näyttämö elämälle ja kestävä kehitys. Aalto-yliopiston tohtoritutkija Eija Hasu kertoi laatutyöpajojen tuloksista ja pohti asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä. Laatukriteeristön laatiminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja esimerkiksi KESTI-hankkeessa syntyneen verkostotyön jatkamista ns. Vancouverin pyöreän pöydän mallin mukaisesti. Malliin kuuluu arviointipaneelit, joissa on monen eri alan asiantuntijoita. Paneelit arvioivat kohteita ja jakavat tietoa. Katso Hasun esitys.

Kiitos kyydistä

Ympäristöneuvoja Martina Uotinen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta keskittyi esityksessään siihen, miten ihmiset saadaan tekemään hyviä valintoja. ”On ymmärrettävä, miten rutiinit ja valinnat syntyvät. Niiden muuttaminen vaatii tietoa, ohjausta ja kannustusta.” Katso Uotisen esitys ja videolinkki.

Turun puu

Turun ammattikorkeakoulu teki hankkeen aikana mallin, jolla voi tarkastella esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä aluerakentamisen ratkaisuja. Päätoiminen tuntiopettaja Hannele Lampo ja yliopettaja Sirpa Halonen esittelivät mallin. ”Kestävyyden ja saavutettavuuden näkökulmat ovat tarkastelumallissa rinnakkaiset. Sisällöt ovat erilaisia, mutta käyttötarkoitukseltaan ne täydentävät toisiaan.” Katso Turun amk:n esitys.

Posintra
Porvoossa hyödynnetään hankkeen aikana luotuja uusia kansainvälisiä kontakteja Skaftkärrin alueen kehittämisessä ja tulevissa uusissa hankkeissa, kertoi ohjelmajohtaja Leena Tuomi Posintra Oy:sta. Kaavoittajat osallistuivat aktiivisesti hankkeen matkoille. Yksi hyvä oppi matkoilta oli Tuomen mielestä aluerakentamiskohteiden markkinointiviestinnän toteuttaminen. Katso Tuomen esitys.

Hansin talo

Ruotsia pidetään Suomessa teollisen puukerrostalorakentamisen mallimaana. Växjön kunnallisyhtiön projektikoordinaattori Hans Andrén kertoi kaupungin visoista toteuttaa uudenaikainen puukaupunki.

Växjössä kaupungin, elinkeinoelämän ja tutkimustahojen välisellä tiiviillä yhteistyöllä on toteutettu kestävää puurakentamista. Kokemusten mukaan puusta rakentaminen on noin 60 % nopeampaa tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Puurakentaminen vastaa hyvin tarpeeseen toteuttaa muuntojoustavia asuntoja. Växjössä tavoitteena on kehittää puurakentamista teollisemmaksi ja lyhentää entisestään rakentamisaikoja, jotta pystytään toteuttamaan asuntoja halvemmalla. Katso Andrénin esitys.

Ijäs

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAn kehittämisarkkitehti Vesä Ijäksen esitys koski kohtuuhintaista asumista ja laadukasta puurakentamista ARAn asuntotuotannossa. ”Puukerrostalorakentamisen kehittämisessä vaikuttaa samanaikaisesti kolme asiaa: rakennejärjestelmien kehittäminen materiaalin kautta, arkkitehtoninen ilme ja rakennesuunnittelu.” Puurakentamisessa käytetty säältä suojassa rakentaminen tulee yleistymään myös muussa rakentamisessa Suomessa.” Katso Ijäksen esitys.

Mingle

Arkkitehti Erin Swift-Leppäkumpu esitteli Tengbom Eriksson Architectsin voittaman kilpailuehdotuksen “MINGLE” Tallinnan Ülemisten alueen toteuttamiseksi. Ülemisten teollisuus- ja varastoalue muuttuu monikäyttöiseksi ja eläväksi uudeksi kaupunginosaksi. 27 hehtaarin alueelle tulee 15 000 työpaikkaa ja 5000 asukasta. Tavoitteena on toteuttaa kaupunkiympäristöä, joka on kestävän kehityksen mukainen, energiatehokas ja yhteisöllinen. Katso Swift-Leppäkummun esitys ja videolinkki.

Fiksu Kalasatama

Projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupunginkansliasta kertoi Kalasataman alueen rakentamisesta ja siellä toteutettavasta Fiksu Kalasatama -projektista. Noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamassa asuu 20 000 helsinkiläistä ja siellä on noin 8 000 työpaikkaa. Rakentaminen on aloitettu Sörnäistenniemen ja Kyläsaaren alueilta. SRV toteuttaa alueen kaupallisen keskuksen, johon tulee tornirakennuksia.

Suvilahdessa ja Teurastamon alueella on paljon kulttuuripalveluita Kalasataman alueen asukkaille. Fiksu Kalasatama-kokeilussa mm. ruokapiirin tavaroita ja muita palveluja toimitetaan älykontteihin, joihin pääsee HSL:n kortilla. Katso Asikaisen esitys.

IMG_6179

Seminaarin loppuyhteenvedossa Janne Antikainen nosti esiin kolme trendiä: kaupungin ”sekakäytön”, paikallisuuden ja tarinan kautta syntyvän voiman. ”Eri toimijat pitää saada pöydän ympärille innostumaan ja tekemään uusia alueita yhdessä.”

IMG_6173

IMG_6157

Seminaarin jälkeen tehtiin tutustumiskävelyt Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa projektinjohtaja Outi Säntin, projektipäällikkö Matti Kaijansinkon sekä arkkitehti Kirsi Rantaman johdolla. Päivä päättyi vapaamuotoiseen verkostoitumistilaisuuteen Huutokonttorilla.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s