Pietarissa on käynnissä valtava korjausrakentamisen urakka

Suomenlahden pohjukassa sijaitseva viiden miljoonan asukkaan Pietari on Venäjän toiseksi suurin kaupunki. Koko historiansa ajan se on ollut yksi maan tärkeimmistä liikenteen solmukohdista ja satamista. Sitä pyritään kehittämään monitoiminnalliseksi kaupungiksi, jossa turvataan laadukas ympäristö ja kulttuuriperintö muun muassa korjaus- ja täydennysrakentamisella.

Toukokuussa Pietarissa vieraillut KESTI-hankkeen matkaryhmä huomasi, että kestävässä rakentamisessa ja energiatehokkuuden lisäämisessä on paljon tehtävää. KESTI-hanke järjesti viidennen ja viimeisen kumppanimatkansa Pietariin. Matkalle osallistui 23 aluekehittämisen asiantuntijaa ja Venäjästä kiinnostunutta toimijaa Etelä- ja Itä-Suomesta. Pietarissa osallistujat verkottuivat paitsi toistensa myös kaupungissa asuvien ja työskentelevien tahojen kesken. IMG_5196-001

Pietarissa on 342 siltaa ja 42 saarta. 

Matkan aluksi Pietarissa työskentelevät suomalaiset kertoivat toiminnastaan, Venäjän markkinoista ja paikallisista erityispiirteistä. Esiin nousi erityisesti se, että venäläisen keskiluokan kasvu ja muuttuvat kulutustottumukset luovat laajat liiketoimintamahdollisuudet myös suomalaisille yrityksille. Suomen brändi on Venäjällä vahvan myönteinen ja suomalaisia tuotteita ja palveluja arvostetaan.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin Martta Halonen kertoi, että Venäjä on Suomen suurin tuontimaa ja kolmanneksi suurin vientimaa. Parhaillaan ongelmia Venäjän kaupassa aiheuttavat hidastunut talouskasvu, ruplan kurssin heikkeneminen sekä toimintaympäristön epävarmuus poliittisen tilanteen vuoksi.

Venäjän rakennusmääräykset ja säädökset on tarkoitus modernisoida lähivuosina. Näiden ja esimerkiksi poliittisten ja sosiaalisten muutosten ennakointia varten RYM SHOK (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä) on luonut uuden tutkimusohjelman.

Olli Pekkarinen kertoi, että Tekes-rahoitteisen Future Housing in Russia -ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten rakennusteollisuuden yritysten kasvua Pietarin asuntomarkkinoilla. Kahdeksan miljoonan euron ohjelma käynnistynee elokuussa 2014 ja päättyy heinäkuussa 2017.

SRV rakentaa Venäjällä kauppakeskuksia ja Finndomo omakotitaloja. SRV:n Jussi Kuutsa toi esiin, että Pietarin keskustassa rakentaminen on tiukasti säädeltyä, mutta ydinkeskustan ulkopuolella on vapaampaa. Rakentamista ohjaavat markkinat. Paikalliset lupakäytännöt ovat toimineet sekä Kuutsan että Finndomon Tapio Pitkäsen mukaan hyvin ja nopeasti. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että yksittäiset asukkaat eivät yleensä voi jarruttaa prosesseja.

Suomalaisten puheenvuorojen jälkeen Pietarin kaupungin ja rakennuskomitean edustajat loivat yleiskuvan kaupungin kehittämisestä. Vuonna 2025 kaupungissa arvioidaan asuvan virallisesti 5,9 miljoonaa asukasta. Kymmeneksi vuodeksi kerrallaan laadittavassa kehittämissuunnitelmassa pyritään huomioimaan kaupungin kasvun asettamat vaatimukset.

Kaupungin kärkiprojekteina ovat historiallisen keskustan sekä 22 korttelin ja 9 alueen kunnostaminen. Keskustan rakennuksille tehdään parhaillaan kuntokartoituksia ja korjausten laajuutta arvioidaan. Ainakin osa rakennuksista on tarkoitus muuttaa vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Rahaa työlle on varattu 2 miljardia euroa vuoteen 2018 asti.

IMG_5193-001

Historiallista keskustan rakennusten kuntoa kartoitetaan.

Laaja 22 korttelin kunnostusohjelma käsittää sekä talojen purkamista että peruskorjausta. Vuonna 2009 perustettu SPb Renovation vastaa korjaus- ja jälleenrakentamiseen sekä uudistuotantoon keskittyvästä ohjelmasta yhdessä kaupungin kanssa. Ohjelman kustannukseksi on arvioitu 8,5 miljardia euroa.

Asumisen laatua ja kaupunkilaisten hyvinvointia parantavan ohjelman myötä vapautuville alueille rakennetaan yli 9 miljoonaa neliömetriä uusia asuntoja. Uuden kodin saa 150 000 asukasta ja osassa alueita asukasluvun arvioidaan kasvavan 2-4 kertaisesti. Alueiden palvelutason säilyttämiseksi tärkeänä nähdään liikennejärjestelmän kehittäminen.

IMG_5277-001

Pietarissa maa on kallista, minkä vuoksi kannattaa myös purkaa, ajaa maan tasalle ja tehdä uutta. 

Pietarissa on kaupungin sisäinen joukkoliikenneverkosto, joka on alkanut rappeutua Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Samalla yksityisautojen määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyi konkreettisesti aamu- ja iltapäivän liikenneruuhkina ja paikoitusongelmina erityisesti keskustassa. Uusia metro- ja lähijunaverkostoja suunnitellaan parhaillaan. IMG_5295-001

Iltapäiväruuhkaa kaupungin keskustassa. 

Venäjällä on valtavat luonnonvarat ja energiaa hukataan suuria määriä. Rakennuskomitean edustajan mukaan energiatehokkuutta pyritään lisäämään rakennusmääräysten modernisoinnilla. Määräykset ovat nykyisellään tiukkoja ja esimerkiksi lämmöntalteenottimia on toistaiseksi saanut asentaa vain kahteen NCC:n uuteen asuinrakennukseen poikkeusluvalla. Lähes nollaenergiarakentamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin virkamiehet suhtautuivat epäilevästi.

Matkan toisena päivänä ryhmä vieraili uudessa Pulkovon lentokenttäterminaalissa sekä tapahtuma- ja messukeskus Expoforumin rakennustyömaalla. Vielä toistaiseksi Pulkovosta lennetään eniten kotimaan lentoja, mutta useat aasialaiset ja Persianlahden suuret lentoyhtiöt ovat neuvotelleet suorien lentojen aloittamisesta Pietariin. Joulukuussa 2013 avattu uusi moderni terminaali lisänneekin kilpailua Aasian kauttakulkumatkustajista. IMG_5214-001

Pulkovon uusi matkustajaterminaali on avara ja valoisa. 

IMG_5219-001

IMG_5243

Rakenteilla olevan yli 10 hehtaarin kokoisen Expoforumin ensimmäinen vaihe – mm. 3 näyttelypaviljonkia, kaksi hotellia ja 6000 parkkipaikkaa – valmistuu syksyllä 2014. Keskuksen energialähteenä maakaasu, mutta kaukana tulevaisuudessa siellä saatetaan hyödyntää myös aurinkovoimaa. 

Matkan päätteeksi ryhmä tutustui NCC:n uudisrakentamiskohteeseen Swedish Kronaan. Primorskyn kaupungiosassa sijaitseva Swedish Krona käsittää 10 rakennusta, viisi rakennusvaihetta ja 900 asuntoa. Ensimmäisen vaiheen 9-10 kerroksiset asunnot valmistuivat vuonna 2011 ja koko kohteen pitäisi olla valmis vuonna 2015. IMG_5257

Swedish Kronan asuntoja. 

Kohdetta esitellyt Marko Santala kertoi, että asemakaavoitus pyritään aina tekemään yhdessä naapureiden kanssa. Yhteistyössä julkiset kuulemiset on helpompi hoitaa ja ne menevät yleensä nopeammin läpi kuin Suomessa.

Sekä SRV:n että NCC:n edustajat kertoivat, että Venäjällä maan hinta on korkea ja sen osto on haastavaa: aina ei voi tietää, kuka on maan oikea omistaja ja kuka sitä myy. Useimmiten maan omistaa kaupunki ja yksityiset henkilöt. Maa Swedish Kronan rakentamista varten ostettiin yksityisiltä toimijoilta. Kiinteistökehittäjä vastaa kunnallistekniikan liittymien rakentamisesta.

Venäjällä uudet asunnot myydään usein viimeistelyä vaille eli niissä on vain harmaat betoniseinät. Swedish Kronassa on mahdollista ostaa ns. valkoisten seinien viimeistelypaketti, jonka myötä asuntoihin tehdään muun muassa pohjamaalaus, tarvittavat vesieristeet ja tasoitteet. Viimeistelypaketteja on ostettu noin viidennekseen asunnoista. IMG_5267

Viimeistellyssä esittelyasunnossa oli muun muassa kylpyhuonekalusteet.

Swedish Kronan asunnot ovat 47–72 m2 ja niiden keskikoko on 56-57m2. Kolmannen ja neljannen vaiheiden talojen energiatehokkuus on 50–60 % Venäjän normia parempi eli noin 120 kWh/per m2/vuosi. Jokaisessa asunnossa on omat mittarit päivä- ja yösähköä ja veden kulutusta varten. Autopaikkojen määrä määritellään kaavassa ja ne myydään asukkaille erikseen.

IMG_5283

Swedish Kronan alue on aidattu. 

Jutun kuvat: Anniina Tuomi

Mainokset

Liikkuminen ja sähköiset palvelut Viron kehittämisen keskiössä

Viron sisäministeriö on laatinut kansallisen Viro 2030+ -suunnitelman, joka ohjaa aluesuunnittelua. Sen tavoitteena on yhdistää maan eri osat paremmin toisiinsa sekä koko maa tiiviimmin muuhun Eurooppaan. Keinoina käytetään muun muassa kestäviä liikenneratkaisuja, energiatehokkuuden lisäämistä ja sähköisiä palveluja. KESTI-hanke tutustui näihin ja moniin muihin etelänaapurimme kärkihankkeisiin kahden päivän vierailun aikana.

Hankkeen neljännelle kumppanianalyysimatkalle 19.–20.3.2014 Tallinnassa osallistui 19 aluekehittämisen parissa työskentelevää ja aiheesta kiinnostunutta toimijaa Etelä-Suomesta. Matkalla keskustelut olivat antoisia ja verkottuminen vilkasta.

Matka alkoi esityksellä Viro 2030+ -ohjelmasta. Muun Euroopan tavoin Virossa maaseutu autioituu ja ihmisiä muuttaa yhä enemmän kaupunkeihin. Viro 2030+ -ohjelman yhtenä tavoitteena on pitää myös kaupunkien ulkopuoliset alueet elinvoimaisina muun muassa parantamalla liikkumista ja työssäkäyntimahdollisuuksia.

IMG_4959

Matkan ensimmäiset esitykset pidettiin sisäministeriössä. 

Sähköisen liikkuvuuden ohjelma ELMO tuo uudenlaisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Sen tavoitteena on nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa Virossa ja helpottaa valtion tavoitetta lisätä uusiutuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä.

ELMO-ohjelmassa on rakennettu koko maan kattava latausverkosto ja Tarton demokeskus, jonka avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sähköautojen käytöstä. ELMO-ohjelmaan kuuluu lisäksi tukijärjestelmä, joka kattaa noin 50 % uuden sähköauton ostohinnasta (keskimäärin 16 500 euroa autoa kohti). Tuen turvin on tavoitteena ostaa noin 600 autoa vuoden 2014 loppuun mennessä. On epäselvää, leviävätkö sähköautot ja saadaanko tuki jaettua kokonaan.

WP_20140319_022

ELMO-ohjelman sähköauto Kalamajan puutaloalueella. 

Parhaillaan Virossa laaditaan teknisiä suunnitelmia Rail Baltica -junaradan kulkureitistä. Rail Baltica on Baltian maiden yhteinen projekti. Jos Rail Baltic toteutuisi, se yhdistäisi Baltian maat länsieurooppalaiseen rataverkkoon ja Suomi saisi suoran kulkureitin Keski-Eurooppaan. Tällä hetkellä toimivaa matkustajayhteyttä ei ole.

Pääkaupunki Tallinna on menettänyt viimeisten vuosikymmenten aikana asukkaita ympäryskuntiin. Vuoden 2013 alussa käynnistyneen ilmaisen julkisen liikenteen kokeilun avulla kaupunki pyrkii houkuttelemaan erityisesti nuoria ja koulutettuja veronmaksajia, joista useat käyvät töissä Tallinnassa. Kokeilun tuloksista ei kerrottu matkalaisille.

Ilmaisen joukkoliikenteen lisäksi Tallinnan houkuttelevuutta pyritään lisäämään muun muassa parantamalla asuinalueita, ottamalla ranta-alueita käyttöön ja kunnostamalla julkisia ulkotiloja. Haasteita asettaa se, että 80 % maasta on valtion tai yksityisessä omistuksessa ja vain noin 2 % kaupungin kehitettävissä. Esimerkiksi yksityisessä omistuksessa olevan rantaviivan avaamiseksi on kaavoitettu 27 kilometrin pituinen rantabulevardi, jonka maanomistajat ovat sitoutuneet tekemään, mutta jonka rakentamisaikataulua kaupunki ei voi määrätä.

IMG_5068

Neuvostoliiton valtakauden jälkeen Tallinnan edustan ranta on ollut yksityisessä omistuksessa lähes käyttämättä. 

Matkan ensimmäinen päivä päättyi esitykseen Viron puurakentamisesta sekä vierailuun Kalamajassa. Virossa metsä- ja puuteollisuus muodostavat noin neljänneksen bruttokansantuotteesta. Säädökset kieltävät yli kaksikerroksisten puutalojen rakentamisen, minkä vuoksi 85 % Virossa rakennetuista taloista viedään ulkomaille, pääasiassa Norjaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan.

IMG_5065

Perinteisten puutalojen lisäksi Tallinnassa on värikästä uudisrakentamistuotantoa. 

Viron puurakentamisperinteet ulottuvat kauas vuosisatojen päähän. Kuitenkin Suomessa puukerrostalojen rakentaminen ja säädökset ovat etelänaapuria askeleen edellä. Myös kestävä korjausrakentaminen on Virossa uutta. Kalamajassa vuonna 2001 avatussa kestävän korjausrakentamisen tietokeskuksessa annetaan neuvoja kustannustehokkaaseen korjaamiseen sekä myydään materiaaleja ja työkaluja. Korjattavaa on paljon: esimerkiksi useat trendikkään Kalamajan kaupunginosan asunnot ovat edelleen huonossa kunnossa.

Viro pyrkii lisäämään energiaomavaraisuuttaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä ottamalla käyttöön uusiutuvia energiamuotoja ja kehittämällä kansalaisille sähköisiä palveluja. Matkan toisena päivänä ryhmä tutustui ICT Demokeskukseen sekä lähes nollaenergiarakentamisen koetaloon, jonka Tallinnan teknillinen yliopisto avasi keväällä 2013.

Koetalossa tutkitaan energiatehokkuutta parantavia teknisiä ja kaupallisia rakentamisen ratkaisuja, joilla on kysyntää tai jotka ovat markkinoilla, mutta eivät toimi. Perustutkimuksen rahoitus tulee yliopistolta ja lisäksi yksityiset yritykset voivat tilata tutkimuksia omalla rahallaan. Testattavana on esimerkiksi erilaisia aurinkokeräimiä ja -paneeleja, katto- ja ulkoseinäpintoja, eristeitä ja maalampöpumppuja. Ensimmäisiä tuloksia saadaan kuluvan vuoden aikana.

IMG_5080

Lähes nollaenergian koetalossa on puupanelointi ja pihalla aurinkokeräimiä. 

Virossa ei ole merkittäviä luonnonvaroja, minkä vuoksi presidentti Toomas Hendrik Ilves on puhunut kansan tuottavuuden ja sähköisten palvelujen puolesta. ICT Demokeskuksessa opimme, että maan asukkaista 93 % omistaa sähköisen henkilökortin, jonka avulla onnistuu niin sähköinen allekirjoitus ja äänestäminen kuin lapselle nimen antaminenkin.

Kaikkiaan Virossa on kansalaisille 2800 sähköistä palvelua ja henkilökortin lisäksi niitä voi käyttää myös mobiililaitteella. Sähköisten palvelujen käyttö säästää ympäristöä, sillä paperin, polttoaineen ja liikkumisen tarve vähenevät. Lisäksi ne vähentävät julkishallinnon kustannuksia ja lisäävät viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä. Viron sähköiset järjestelmät yhdistää niin sanottu X-Road, jota myös Suomi saa nykyisin hyödyntää.

IMG_5108

ICT Demokeskuksessa esitellään Viron sähköisiä palveluita.

KESTIn Tallinnan vierailu päättyi Ülemiste Cityn yrityspuistossa. Entisellä tehdasalueella on yli 200 yritystä ja 6000 työntekijää ja sitä laajennetaan parhaillaan. Suunnitelmien mukaan viherkattojen värittämässä Ülemiste Cityssa yhdistyvät tulevaisuudessa yritystoiminta, asuminen ja vapaa-ajanpalvelut ja se toimii liikenteen solmukohtana. Kehittyessään alueesta voi muodostua kilpailija pääkaupunkiseudun aluerakentamiskohteille, sillä vuokrataso on selkeästi edullisempi kuin vastaavassa sijainnissa Helsingissä.

Yrityspuiston yleisesittelyn lisäksi kuulimme 17 000 asukkaan kaupungista Rakveresta, jossa vihreää kasvua on tuettu muun muassa nollaenergiarakentamisella, julkisten rakennusten kunnostuksella, lämmön ja veden talteenotolla, biomassalla toimivalla kaukolämmöllä sekä kaupunkisuunnittelun ja liikennejärjestelmien kehittämisellä. Lisäksi vuonna 2015 kaupunkiin valmistuu älytalo, joka toimii osaamisen, innovaatioiden ja älykkään kaupunkiympäristön keskuksena.

Rakveressa kehittämisen moottorina on toiminut entinen kaupunginjohtaja Andres Jaadla, joka on eri yhteistyöelinten kautta saanut kaupungille kansainvälistä näkyvyyttä ja investointeja. Hänen mukaansa Rakveren vihreä kasvun ohjelmaan liittyi 43 projektia ja se vähensi kaupungin hiilidioksidipäästöjä 42 % vuosina 2010–2012.

IMG_5139

Andres Jaadla kertoi Rakveresta Ülemiste Cityssa.

Teksti ja kuvat: Anniina Tuomi

Lähde KESTIn kanssa Pietariin 15.-16.5.2014!

KESTI-hankkeen viides ja viimeinen benchmarking-matka järjestetään Pietariin 15.-16.5.2014. Pietarissa tutustumme aluerakentamisen kärkihankkeisiin ja verkotumme suomalaisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Kiinnostuitko? Lue lisää täältä ja ilmoittaudu pian mukaan!

KESTI matkaa keväällä Tallinnaan ja Pietariin

Vuoden viimeisessä KESTIn ohjausryhmän kokouksessa 4.12.2013 lyötiin lukkoon hankkeen viimeisten benchmarking-matkojen ajankohdat ja päivämäärät. Neljäs matka järjestetään 19.-20.3.2014 Tallinnaan ja viides matka 13.-14./15.5.2014 Pietariin. Tallinnassa tutustumme muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen, ilmaiseen joukkoliikenteeseen, puurakentamiseen sekä sähköisiin palveluihin. Pietarin matkan sisältö ja Tallinnan tarkempi matkaohjelma päivittyvät näille sivuille.

Uudenmaan maakuntahallituksen ja toteuttajatahojen päätöksellä on hyväksytty sopimus, jossa KESTI-hankkeen hallinnointi ja pääkaupunkiseudun osahankkeen koordinointi siirtyvät Culminatum Innovation Oy Ltd:lta Uudenmaan liittoon 1.1.2014 alkaen. Nykyinen projektihenkilöstö eli Anniina Tuomi ja Satu Åkerblom jatkavat hankkeen toteuttamista Uudenmaan liitossa.

KESTI-hanke toivottaa kumppaneilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2014!

WP_001382

Kasvava Kööpenhamina – pyöräilijöiden kaupunki

Kööpenhamina on ollut ykköspaikalla lukuisissa kansainvälisissä älykkään ja vihreän kaupungin vertailuissa ja se toimii testialustana uusille kestäville ratkaisuille. Tavoitteena on olla maailman paras pyöräilykaupunki vuonna 2015 ja ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki vuonna 2025.

Tavoitteiden saavuttamista tukevat lukuisat projektit, joihin KESTI-hanke tutustui lokakuussa järjestetyllä benchmarking-matkalla. Matkalta tarttui mukaan erinomaisia ideoita muun muassa kestävästä aluesuunnittelusta, uusiutuvien energiamuotojen käytöstä, katuvalaistuksen kehittämisestä, saavutettavuudesta sekä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käytön lisäämisestä.

Nyhavn

Kuva: Anniina Tuomi

KESTI – Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkostohankkeessa tunnistetaan onnistuneita ekotehokkaita ja vähähiilisiä aluerakentamiskohteita Itämeren alueella ja tehdään niihin kumppanianalyysimatkat. Hankkeen kolmas matka suuntautui 9.-10.10.2013 Kööpenhaminaan. Matkan aikana 18 aluekehittämisen parissa työskentelevää ja aiheesta kiinnostunutta osallistujaa verkottuivat sekä toistensa että paikallisten toimijoiden kanssa. Keskustelu eri kohteissa oli vilkasta ja antoisaa. Osallistujat kertoivat saaneensa matkalta uudenlaisia näkökulmia ajatteluunsa.

Kööpenhaminassa asuu tällä hetkellä 540 000 asukasta ja vuonna 2025 asukkaita arvioidaan olevan 100 000 enemmän. Kasvuun vastataan täydennysrakentamisella ja uudella Nordhavnin-alueella. Kaupungin yleisesittelystä kävi ilmi, että kunnianhimoinen tavoite hiilineutraaliudesta otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä: Kaupunki pyrkii ratkaisemaan useampaa ongelmaa samanaikaisesti muun muassa puhdistamalla ja täyttämällä satama-alueita, vähentämällä energiankulutusta matalaenergiarakentamisella sekä lisäämällä tuulivoiman, biomassan ja maalämmön käyttöä.

Älykkään kaupungin strategiaa tukevat avoimen datan portaalin avaaminen, digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen uusilla tavoilla. Merkittävässä roolissa ovat kaupunkilaisten ja liike-elämän sitouttaminen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöprojektit, joita on käynnistynyt muutamassa vuodessa yli 200.

Kaupungin pyöräilyinfrastruktuurin kehittäminen alkoi jo sata vuotta sitten ja viimeisen vuosikymmenen aikana siihen on investoitu yli 100 miljoonaan euroa. Hankkeet ovat saaneet myös vastustusta, mutta kaupunki on toiminut strategiansa mukaisesti ja muuttanut isoja katuja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Lisäksi on rakennettu uusi silta keskustaan ja levähdyspaikkoja risteyksiin.

Pyöräilyreittien turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. KESTI-matkalaisten havaintojen perusteella ne koetaan turvallisina, sillä vain pieni osa pyöräilijöistä käyttää kypärää. Yli puolet (55 %) kaupungin asukkaista pyöräilee päivittäin.

Kesti 2013_sh_2_lr

Kuva: ©Sami Heikinheimo, Archtours Ltd

Matkalla tutustuttiin Skandinavian suurimpaan metropolialueen kehittämishankkeeseen Nordhavniin, jonka rakentaminen alkoi vuonna 2012. Valmistuessaan siellä on 3000 uutta asukasta ja 6000–7000 työpaikkaa. Tavoitteeksi on asetettu, että alueella liikkuvista kolmasosa pyöräilee tai kävelee, kolmasosa käyttää julkista liikennettä ja kolmasosa omia autoja. Alueella on rakenteilla kaksi metroasemaa. Sinne kehitetään omaa smart gridiä ja itse sähköä tuottavaa katuvalaistusta.

Nordhavnin tavoin Carslbergin alueen kehittämisessä näkyy hiilineutraaliuteen tähtäävät tavoitteet. Carlsbergin panimoalue muutetaan parhaillaan asuinalueeksi, joka on nimetty ”meidän kaupungiksi”. Entasis-arkkitehtitoimiston tekemässä yleissuunnitelmassa Carslbergin alueen rakennuksille on esitetty uusia käyttötarkoituksia. Historiallisesti arvokkaat panimorakennukset säilytetään.

Panimoalueella tehdyllä kävelykierroksella saatiin tietoa rakennusten monipuolisesta väliaikais- ja uusiokäytöstä. Esimerkiksi entisessä virvoitusjuomatehtaassa on tanssi- ja teatteriesityksiä. Alueelle tulee 3000 uutta asuntoa ja runsaasti avointa julkista tilaa. Parkkipaikat rakennetaan pääasiassa maan alle. Alueen asema-aukion on suunnitellut suomalaisomisteinen Masuplanning-arkkitehtitoimisto.

Kuva: Anniina Tuomi

Kuva: Anniina Tuomi

Ørestad on Øresundin alueen maantieteellinen keskus ja siellä on erinomaiset liikenneyhteydet: viisi metroasemaa, hyvät tiet ja pyöräilyreitit. Suomalaiset arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi, Hannu Tikka ja Matti Kaijansinkko voittivat alueen yleissuunnitelmaa koskevan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 1994. Ørestadin uudenlaista kaupunkitilaa luovat arkkitehtuuriltaan mielenkiintoiset kohteet (mm. 8TALLET, VM-talo ja VM-vuori) tekivät matkalaisiin vaikutuksen. Merkille pantavaa oli, että tavoite rikkaasta katukulttuurista ei ollut vielä toteutunut. Leveät kadut olivat päiväsaikaan melkein tyhjiä.

Kuva: Anniina Tuomi

Kuva: Anniina Tuomi

Matkan viimeisenä tutustumiskohteena oli Tanskan vammaisjärjestön uusi ”maailman esteettömin ja saavutettavin toimistotalo”. Vuonna 2012 valmistunut rakennus toimii suunnannäyttäjänä saavutettavuutta ja kestävyyttä tukevassa rakentamisessa. Lähtökohtana on ollut, että ratkaisut ovat osittain parempia kuin tanskalaiset rakentamismääräykset edellyttävät.

Rakennus kuuluu tiukimpaan matalaenergialuokkaan 2015 ja jokaisen tulee pystyä hyödyntämään rakennusta samalla tavoin. Tasa-arvoisen saavutettavuuden mahdollistaa muun muassa paikoitusalue, jossa on liikuntarajoitteisille paikoitustilaa enemmän kuin määräykset vaativat, selkeä näkövammaisillekin soveltuva reitti juna-asemalle ja esteettömät sisäänkäynnit. Rakennuksen suunnittelussa on otettu saavutettavuus alusta asti huomioon ja sen kautta syntyy kustannussäästöjä ja jopa taloudellista etua.

Kuva: Anniina Tuomi

Kuva: Anniina Tuomi

Hankkeen seuraavat matkat ovat työn alla: 19.–20/21.3.2014 Viroon ja 7.–8./9.5.2014 Pietariin. Matkat ovat avoimia kaikille kestävästä aluerakentamisesta kiinnostuneille! Lisätietoa saa hankkeen projektipäälliköltä Anniina Tuomelta (anniina.tuomi[a]culminatum.fi) ja kotisivuilta www.kestiverkosto.fi .  

Kööpenhaminan matkaohjelma on valmistunut!

KESTI-hanke järjestää kolmannen benchmarking-matkan 9.-10.10.2013 älykkäiden ja kestävien ratkaisujen Kööpenhaminaan. Matkalle on vielä muutama vapaa paikka, joten ole ripeä ja ilmoittaudu tästä linkistä.

Matkaohjelma

Keskiviikko 9.10.2013

07:00    Norwegian DY3161 Helsinki / 6:45 SAS SK2711 Turku
07:40    / 7:15 Saapuminen Kööpenhaminaan
08:10    Linja-auto lentokentältä kaupungintalolle, Rådhuspladsen 1, neuvotteluhuone Udvalgsværelse D
09:00    ESITYS JA KESKUSTELUA: Kestävä ja älykäs Kööpenhamina, Søren Nørgaard Madsen ja Kim Spiegelberg Stelzer, Kööpenhaminan kaupunki
10:30   Linja-auto By og Havnin toimistolle, Nordre Toldbod 7
11:15    ESITYS JA KESKUSTELUA: Nordhavnen, ympäristöjohtaja Kirsten Ledgaar, By og Havn

12:30    LOUNAS (omakustanteinen)

14:00    ESITYS JA VIERAILU: Ørestad, Christian Sonne, By og Havn
16:30   Linja-auto Kuninkaalliseen kirjastoon, Søren Kierkegaards Plads 1
17:00    „AFTER WORK“: vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus ja tutustumiskierros esteettömässä Kuninkaallisessa kirjastossa „The Black Diamond“
19:00    Linja-auto hotellille, Scandic Copenhagen, Vester Soegade 6

Torstai 10.10.2013

09:15    Linja-auto hotellilta Entasiksen toimistolle, Flæsketorvet 75
9:30    ESITYS JA VIERAILU: Carlsberg
– Yleiskaava, Trude Mardal, Arkkitehtitoimisto Entasis
– Aloituskortteli, Malin Blomqvist, Masuplanning
– Tutustuminen alueeseen (Visit Carlsberg)

12:30    LOUNAS (omakustanteinen)

14:00   Linja auto maailman esteettömimpään toimistotaloon ” Handicaporganisationernes hus” Blekinge Boulevard 2
14:30    ESITYS JA VIERAILU:  Handicaporganisationernes hus, hallintopäällikkö Jesper Boesen
16:30    Linja-auto Kööpenhaminan keskustaan
17:00    Vapaa-aika keskustassa
18:00    Linja-auto keskustasta lentokentälle
20:30    Norwegian DY3160 Kööpenhaminasta Helsinkiin
/22:50  SAS SK2710 Kööpenhaminasta Turkuun

Lue lisää ja tule mukaan!

Lähde KESTIn kanssa Kööpenhaminaan 9.-10.10.2013!

Hankkeen kaksi ensimmäistä matkaa suuntautuivat keväällä 2013 Malmööseen ja Lundiin sekä Hampuriin. Matkat onnistuivat erinomaisesti ja verkottivat niin suomalaisia, ruotsalaisia kuin saksalaisiakin toimijoita keskenään. Nyt meillä on erityinen ilo kutsua teidät kolmannelle matkalle Kööpenhaminaan 9.-10.10.2013!

Kööpenhamina on maailman johtava testialusta älykkäille ja kestäville ratkaisuille ja se houkuttelee jatkuvasti uusia innovatiivisia yrityksiä ja asukkaita. Kööpenhamina pyrkii maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi pääkaupungiksi vuonna 2025. Tavoitteen saavuttamista tukevat lukuisat projektit, joissa kiinnitetään huomioita muun muassa kestävään aluesuunnitteluun, uusiutuviin energiamuotoihin, jätehuoltoon, katuvalaistukseen, melun vähentämiseen sekä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käytön lisäämiseen.

Matkalla saamme yleiskuvan kaupungin kehittämisestä ja tutustumme paikallisiin toimijoihin sekä uusiin aluekehittämishankkeisiin mm. Ørestadissa, Nordhavnenissa ja Carslbergissa.

Tarkempi matkaohjelma päivitetään näille sivuille ja lähetetään ilmoittautuneille. Matkalle kutsutaan mukaan kaupunkien, kuntien, yritysten ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä muita kestävästä aluerakentamisesta kiinnostuneita. Lue lisää ja ilmottaudu tästä linkistä!

Hampurin kokonaisvaltainen kestävä kehittäminen teki vaikutuksen

Hampuri on paitsi Saksan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä ulkomaankaupan keskus, se on myös erittäin vehreä, vihreä ja vireä metropoli. Vanhan satamakaupungin arkkitehtuuri, teollisuus, liike-elämä, viheralueet sekä uudet energiatehokkaat ja  perinteisemmät saksalaiskodit hallitsevat kaupunkikuvaa sulassa sovussa. Vahva poliittinen sitoutuminen kestävään kehittämiseen ja monipuoliset aluerakentamisen ratkaisut tekivät suuren vaikutuksen KESTI-hankkeen benchmarking-matkalaisiin.

DSC01696(Kuva: Marja Straver-Nevalainen)

KESTI – Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkostohankkeessa tunnistetaan viisi parhaiten onnistunutta ekotehokasta ja vähähiilistä aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella sekä tehdään niihin kumppanianalyysimatkat. Hankkeen toinen matka järjestettiin 22.–23.5.2013 Hampuriin. Matkalle osallistui 16 aluekehittämisen parissa toimivaa asiantuntijaa Suomesta sekä yksi Hollannista.

Matkan ensimmäisenä päivänä ryhmä tutustui kahteen käynnissä olevaan EU-hankkeeseen TRANSFORM (Transformation Agenda for Low Carbon Cities)  ja reMAC (regenerative energy for metropolitan areas and cities) ja kuuli yleisesittelyn Hampurin kaupunkikehittämisestä. Hampurin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Noin puolitoista vuotta sitten lanseerattu uusi strategia sekä lukuisat projektit (ml. edellä mainitut) on valjastettu tukemaan päästövähennystavoitteita. Strategiansa mukaisesti kaupunki pyrkii kasvamaan sisäänpäin, luomaan laadukkaan ja monipuolisen kaupunkiympäristön, keskittymään vahvoihin osaamisaloihinsa (mm. satamateollisuus ja ilmailu), tukemaan luovuutta sekä lisäämään yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Hampurin kestävä ja asukkaiden erilaiset tarpeet huomioiva kehittäminen näyttäytyi KESTI-matkalaisille erityisesti kansainvälisen asuntomessunäyttelyn IBA:n esittelyssä sekä matkan toisen päivän tutustumiskohteena olleessa HafenCityssa. Molemmissa täydennysrakennuskohteissa oli erinomaiset näyttelytilat ja oppaat, joiden avulla ryhmä sai kiinnostavaa, ajankohtaista ja pintaa syvemmälle menevää tietoa kohteiden kehittämisprosesseista, kokonaisvaikuttavuudesta ja haasteista.

IMG_3915(Kuva: Anniina Tuomi)

IBA Hamburg on kestänyt 7 vuotta ja se päättyy vuoden 2013 lopussa. Tänä aikana aiemmin ghettoutuneen ja tulvista kärsineen Wilhemsburgin sekä Veddelin alueiden olemassa olevaa rakennuskantaa on korjattu ja energiatehokkuutta on lisätty. Uusiutuvaa energiaa (erityisesti aurinko- ja tuulivoimaa) hyödynnetään laajasti ja aiemmin tyhjänä seisonut bunkkeri on korjattu yhteistyössä Hamburg Energien kanssa varastoimaan ja tuottamaan vihreää sähköä ja lämpöä alueelle. Uudisrakentamisessa on käytetty erilaisia älykkäitä rakennusmateriaaleja. Puurakennuksineen ja kelluvine taloineen alue on monimuotoinen ja miellyttävä.

IMG_3990

(Kuva: Anniina Tuomi)

HafenCity on Euroopan suurin kaupungin sisäinen kehittämishanke, jonka rakentaminen aloitettiin 2000-luvun alussa. Alueen suunnitelmat ja toteutuneet korttelit ovat vaikuttavia. Uudet energiatehokkaat rakennukset täydentävät olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja yhdistävät erilaisia toimintoja: samassa kiinteistössä on toimistoja, palveluja ja asumista. Alueella on vierekkäin  sosiaalisen tuotannon ja kovan rahan asuntoja sekä ryhmärakentamiskohteita. HafenCity sijaitsee vuorovesialueella, minkä vuoksi kävelytiet, avoimet julkiset tilat ja autojen pysäköintimahdollisuudet on suunniteltu esimerkillisesti veden lasku ja nousu sekä tulviminen huomioon ottaen. Alun vaikeuksien jälkeen useat sijoittajat ovat kiinnostuneet HafenCitysta. Valmistuessaan vuonna 2025 siellä on 6000 asuntoa ja lähes 50 000 työpaikkaa.

DSC01637

(Kuva: Marja Straver-Nevalainen)

Aluerakentamiskohteiden tutustumisen ja esitysten kuulemisen lisäksi KESTI-matkalaiset verkottuivat toistensa ja paikallisten toimijoiden kanssa. Palautteen perusteella Hampurin matka vastasi erinomaisesti tarkoitustaan. Osallistujat kertoivat saaneensa uusia näkökulmia ajatteluunsa ja voivansa hyödyntää opittuja asioita työssään. Matkalaisilla oli myös mahdollisuus kertoa omista projekteistaan ja työstään, minkä kautta KESTI vei myös suomalaista osaamista Saksaan.

Hampurin matkaohjelma 22.-23.5.2013 on valmistunut!

KESTI – Kestävän aluerakentamisen -verkostohanke tekee toisen benchmarking-matkan 22.-23.5.2013 Hampuriin. Matkalle on vielä muutamia paikkoja vapaana, joten vielä ehdit ilmoittautua! Ilmoittaudu täällä.

Matkaohjelma:

Keskiviikko 22.5.2013  

07:50    Finnair AY2853 Helsinki / 6:45 SK2711 Turku
08:50    / 9:15 Saapuminen Hampuriin
09:30    Linja-auto lentokentältä Hampurin keskustaan, Kaupunkikehitys- ja ympäristöministeriö, Stadthausbrücke 8, Room B 201
10:00    ESITYS JA KESKUSTELUA: Ilmastosopimus sekä EU-projektit CLUE ja TRANSFORM, Cordelia König ja Ulf Skirke, Ilmastonsuojelun ja kestävän kehityksen yksikkö
11:00    ESITYS JA KESKUSTELUA: Hampurin kestävä kehittäminen, Wilhelm Schulte, Kaupunki- ja maisemasuunnittelun johtaja
12:30    LOUNAS (omaehtoinen)
13:30    Linja-auto IBA-alueelle, Wilhelmsburg
14:00    ESITYS JA VIERAILU IBA:ssa: Energiabunkkeri, Wilhelmsburgin keskus (älykkäiden materiaalien talot), puurakennukset,  Ulf Skirke, Jan Gerbitz, Henning Klattenhoff
17:15    „AFTER WORK“: vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus, Wälderhaus, Am Inselpark 19 (Am Containerbahnhof)
18:15    Linja-auto hotellille, BARCELÓ HAMBURG, Ferdinandstrasse 15

Torstai 23.5.2013

09:30    Linja-auto hotellilta HafenCityyn, InfoCenter Kesselhaus, Am Sandtorkai 30
10:00    ESITYS JA VIERAILU HafenCityssa, Thorsten Gödtel, B.Sc
12:30    LOUNAS (omaehtoinen)
14:00    ESITYS JA KESKUSTELUA: Hamburg Energien kaupunkikehitysprojektit, Jan Riepe
15:00    Linja-autokierros Hampurin keskustassa
16:30    Linja-auto Hampurin lentokentälle
19:10    Finnair AY2856 Hampurista Helsinkiin
/ 19:10 BT254 Hampurista Turkuun

Lue lisää ja TULE MUKAAN!

Lähde KESTIn kanssa Hampuriin 22.–23.5.2013!

KESTI-hankkeen ensimmäinen matka suuntautui maaliskuussa 2013 Malmööseen ja Lundiin. Matka oli menestys ja verkotti niin suomalaisia kuin ruotsalaisiakin toimjoita keskenään. Nyt meillä on erityinen ilo kutsua teidät toiselle matkalle Hampuriin 22.–23.5.2013!

Hampuri on Saksan toiseksi suurin kaupunki ja siellä asuu noin 1,8 miljoonaa asukasta. Hampuria on kehitetty kokonaisvaltaisesti ja määrätietoisesti. Matkan aluksi saamme yleiskuvan kaupungin kehittämisestä ja kuulemme kahdesta eurooppalaisesta kärkihankkeesta: CLUE (Climate Neutral Urban Districts in Europe) ja TRANSFORM (TRANSFORMation agenda for low carbon cities). Tämän lisäksi tutustumme muun muassa IBA (Internationale Bauaustellung) -”asuntomessunäyttelyyn” ja HafenCityyn.  Kohteissa näemme ja kuulemme aluerakentamisen onnistumisista ja haasteista sekä verkotumme paikallisten toimijoiden kanssa.

Tarkempi matkaohjelma päivitetään näille sivuille ja lähetetään ilmoittautuneille. Työkielenä on englanti.

Matkalle kutsutaan mukaan kaupunkien, kuntien, yritysten ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä muita kestävästä aluerakentamisesta kiinnostuneita. Lue lisää ja ilmottaudu tästä linkistä!